Projekteja

Juho Norrena on erikoistunut oppilaiden laaja-alaisen osaamisen edistämiseen. Olen saanut Juholta paljon syötteitä opetustyöni kehittämiseksi. Hyvä keino opettajalle lähestyä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita on toteuttaa luokassa erilaisia projekteja ja ryhmätöitä.

Kun suunnittelen projektin, pyrin sisällyttämään siihen useamman osa-alueen kehittämistä.

Olen opettanut, että projektissa on erilaisia vaiheita.

1. Aloitusvaiheessa sovitaan projektin aihe, muodostetaan ryhmä tai sovitaan yksilötyöskentelystä, asetetaan tavoitteet, sovitaan työvälineistä ja aikataulusta. Tässä vaiheessa yleensä täytetään projektikortti.
2. Tiedonhaussa oppilaat etsivät tietoa monipuolisesti. Ensiksi mietitään mitä tiedetään etukäteen aiheesta. Toiseksi pohditaan mitä kuvitelmia tulee varmistaa. Kolmanneksi asetetaan kysymyksiä, joita aikoo selvittää. Sitten etsitään tietoa. Olen yrittänyt painottaa, että tietoa voi hankkia monella eri tavalla: kirjoista, Internetistä, haastattelemalla, tutkimalla tai tutustumalla itse asiaan. Tietoa on paljon ja sitä pitää jäsentää. Pitää miettiä, mikä on olennaista, ja mitä pitää karsia. Opetussuunnitelman tuki- ja oheismateriaaleissa on tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma, joka antaa opeukseen vinkkejä.
3. Soveltamisessa päätetään mitä tiedolla tehdään. Sitä voi yhdistää aikaisemmin opittuun tai sitä voi hyödyntää suunnittelemalla jonkin oman tuotoksen, esim. oman esityksen (kirjallisen, suullisen tai digitaalisen), videon, näytelmän, tietotekstin tai laulun. Olennaista on, että soveltamisvaiheessa päästään syväoppimisen tasolle.
4. Esittämisvaiheessa oppilaat esittävät oman tuotoksensa. Se voi olla opetustuokio muille, videon ensi-ilta tai digitaalisen esityksen näyttäminen. Olen korostanut oppilaille, että esittämisvaiheessa olisi myös hyvä olla jokin lyhyt toiminnallinen osuus, jolla muut oppilaat ja kuulijat saadaan aktivoitua, esim. tietovisa, jokin tehtävä tai harjoitus.
5. Projekti päättyy arviointiin. Oppilaat tekevät itsearvioinnin ja pyytävät ryhmän jäseneltä vertaisarvioinnin. Tässä vaiheessa käytetään yleensä arviointilomaketta.

Projektikansioita ja portfolioita

Valmiit tuotokset kootaan projektikansioihin jakamista, muokkaamista, jatkotyöstämistä ja arvioimista varten. Meillä on useampia projektikansioita, jotta oppilaat oppivat käyttämään monipuolisesti eri välineitä. Alakoulussa mielestäni juuri portfolioiden monipuolisuus on tärkeämpää kuin vain yhden kansion rakentaminen. Paperit kokoamme luokassa oleviin projektikansioihin ja digitaaliset tuotokset luokan muistikirjaan, joka on pilvessä. Lisäksi meillä on luokkahuone Fronterissa, jossa kullakin oppiaineella on oma huoneensa.

IPadeilla tehtyjä töitä palautamme myös Showbiessa, koska se on kätevä sovellus. Videot tallennamme luokkamme Youtube-kanavalle. Riippuen työtavasta oppilaat valitsevat heille sopivimman työympäristön ja tallennuspaikan.

Oppilaat pitävät itse kirjaa siitä, mitkä ovat heidän TOP3-projektinsa, eli projektit, jotka onnistuivat parhaiten. Nämä he saavat tuoda mukaan tammikuussa käytäviin arviointikeskusteluihin. Olen huomannut, että kun oppilaat pitävät mielessä omat TOP3-projektinsa, saadaan suunnattua huomiota niihin tilanteisiin, joissa oppilaat ovat onnistuneet. Omien projektien keskinäinen vertaaminen kannustaa parantamaan suorituksia.

Luottamuksen kehä

Opiskelussa hyödynnämme Luottamuksen kehää. Sisäkehällä olevat opiskelevat opettajan ohjeiden mukaisesti luokassa. Toisella kehällä oppilas saa päättää itse, mitä tekee, saa valita työvälineet ja työskennellä myös luokan ulkopuolella. Ulkokehällä olevat saavat vastata kaikesta, valita projektin aiheen, työvälineet ja tehdä omin päin. Välillä opettaja antaa oppilaille teeman. Tällä viikolla aloitamme pienen projektin, jonka aiheena on luolamaalaukset. Ryhmätyöt ovat hyviä oppimismahdollisuuksia niille oppilaille, jotka ovat vielä sisäkehällä. He pääsevät näkemään muiden itseohjautuvaa työskentelyä ja saavat ryhmänsä jäseniltä ohjausta ja hyvää esimerkkiä.

Itseohjautuvuutta parhaimmillaan

Ulkokehällä olevat saavat päättää projektista hyvin itsenäisesti. Yleensä he aloittavat ideointivaiheen luokan ulkopuolella esim. käytävässä, ryhmätyötilassa, kirjavarastossa tai ruokalassa. Ohjeistan oppilaita asettamaan tavoitteita, täyttämään projektikortin, kokoamaan ennakkokäsitykset/hypoteesit, pohtimaan kysymyksiä, valitsemaan toteutustavan ja miettimään, mitä materiaaleja he tarvitsevat. Ohjaan tarvittaessa eteenpäin, mutta monesti oppilaat voivat edetä hyvinkin itsenäisesti tähän vaiheeseen asti. Olennaista on varata aikaa suunnittelutyölle.

Tämän jälkeen otan yleensä ryhmän jäsenet kasaan, ja he esittelevät minulle suunnitelmansa tai jakavat sen pilvessä. Kysyn täsmentäviä kysymyksiä. Joskus ryhmä palaa suunnitteluvaiheeseen. Lopuksi sovimme aikataulusta. Yleensä kysyn oppilailta, kuinka paljon he itse arvelevat, että projektiin tarvitaan aikaa. Oppilaat sitoutuvat yleensä itse asettamaansa aikatauluun paremmin kuin opettajan asettamaan. Isommissa useita viikkoja kestävissä projekteissa oppilaat pitävät suunnittelukokouksia pienryhmissä ja niistä he kirjoittavat kokouspöytäkirjat, jotka jaamme luokan muistikirjassa.

Keskeistä sanastoa

Kun teemme projektia jostain ilmiöstä, oppilaat kirjaavat ylös kaikki sanat, jotka liittyvät keskeisesti ilmiöön. Lisäksi he kirjaavat ylös sanat, jotka he oppivat projektin aikana tai jotka olivat heille alussa vieraita. Joissain projekteissa oppilaat saavat jo tehtävänannossa listan keskeisistä käsitteistä. Projektin kirjallisessa tuotoksessa tulee olla yksi sivu/dia, jossa keskeiset sanat on selitetty. Esitysvaiheessa oppilaat selittävät muille sanaston. Tällä pyrimme nostamaan esille tutkittavalle ilmiölle ominaisia käsitteitä ja auttamaan erityisesti S2-oppilaita.

Eheyttävää opetusta

Projektiryhmät valmistuvat yleensä eri aikoihin. Valmistuneita ryhmiä ohjeistan yleensä pohtimaan, mitä aiheeseen liittyvää he voisivat opiskella toisessa oppiaineessa. Esim. viime vuonna eräs ryhmä, joka oli biologian ihmisjaksossa opiskellut ihmisen lihaksia, päätti vielä tutkia voimaharjoittelua. He valmistivat muulle luokalle kuntopiirin, jonka teimme liikuntatunnilla, ja siinä he hienosti kertoivat, mitä lihaksia milläkin liikkeellä kehitettiin.

Mitä seuraavaksi?

Olen uuden luokkani kanssa pari ensimmäistä kuukautta pääasiassa antanut oppilaiden itse valita työskentelevätkö he itsenäisesti vaiko ryhmissä. Samalla olen tarkkaillut ryhmien muodostumista ja saanut arvokasta tietoa oppilaista. Olemme käyneet luokassa hyviä keskusteluja siitä, miksi osa työskentelee mieluummin yksin ja osa ryhmissä.

Nyt syysloman jälkeen tulemme enemmän työskentelemään vaihtelevissa ryhmissä, jotta oppilaat saavat uusia oppimiskokemuksia. He oppivat, että kaikki eivät aina ole samaa mieltä ja että hommat eivät aina mene niin kuin on itse kuvitellut. Olemme harjoitelleet neuvottelutaitoa, äänestystä ja mahdollisuutta päättää kahden hyvän vaihtoehdon välillä arpomalla. Hyödynnämme myös ryhmissä etukäteen jaettuja rooleja. Perusroolit ovat pomo, kirjuri, ajanottaja ja rohkaisija/kannustaja. Rohkaisijan roolia olen korostanut, jotta oppilaat oppivat huomioimaan ryhmän kaikkia jäseniä. Rooleja vaihdellaan.

Projekteja voi olla useampia käynnissä samaan aikaan. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kaksi projektia:

1. Kauhutarina -projekti alkoi sillä, että kävimme Sellosalissa katsomassa englanninkielisen Frankenstein-näytelmän. Ennen näytelmää olimme ennakkomateriaalin avulla tutustuneet Frankensteinin kertomukseen, miettineet kauhuteemaan liittyviä sanoja ja opetelleet näytelmän englanninkielisiä avainsanoja. Katsottuamme näytelmän purimme sen koululla kohtauksiin ja teimme siitä käsikirjoituksen. Näytelmä toimi inspiraationa kauhutarinoiden kirjoittamiselle. Tarinoita suunniteltiin ja ideoitiin pari oppituntia, koska halusin, että tällä kertaa kirjoitetuista tarinoista tulee hieman normaalia pidempiä ja juonellisempia. Tällä viikolla saamme kirjoittamisvaiheen valmiiksi. Osa oppilaista kirjoittaa tarinaa yksin ja osa ryhmissä, mutta projekti päättyy ensi viikolla ryhmätyöhön, jossa oppilasryhmä valitsee yhden kauhutarinan, jolle he suunnittelevat ääniefektit. He nauhoittavat tarinan efekteineen ja tuotokset kuunnellaan projektin päätöstilaisuudessa Kauhukoulupäivässä.

2. Toinen projekti liittyy uskonnon opetukseen ja kuuteen eri kertomukseen Jeesuksen elämästä. Oppilaat tekevät kertomuksista projektin, jossa he valmistavat

• kertomuksesta ja sen opetuksesta kirjoitetun tiivistelmän,
• jonkin sähköisesti palautettavan kirjallisen tuotoksen, johon he ovat liittäneet itse valmistamansa ja digitaalisen muotoon siirtämänsä kuvan; sekä
• jonkin muulle luokalle esitettävän osuuden, esim. video, näytelmä tai stillkuva

Kaiken muun oppilaat saavat päättää itse. Ajatus on, että oppilaat oivaltavat ryhmätyön keskeisen idean. Kun sovitaan hyvin työnjaosta, useampi asia edistyy samaan aikaan yhteiseksi hyväksi. Työympäristönä oppilaat käyttävät pilvessä jaettua asiakirjaa.

Uskonnon projektin työympäristönä käytämme luokan muistikirjaa.

Digiloikkaa

Tämän syksyn kuuma peruna opetuskeskusteluissa on ollut koulujen digiloikka. Se on ollut vahvasti esillä eri medioissa ja ansaitsee siksi oman kirjoituksen. Teemaan liittyy paljon tunnetta, ja ajattelin siksi, että lähestyn asiaa mahdollisimman käytännönläheisesti kertomalla, mitä tieto- ja viestintäteknologian (TVT) asioita olen itse hyödyntänyt opetustyössäni.

Oman digiloikkani harjoittelu alkoi vuonna 2012, kun saimme silloiseen kouluumme joitain kymmeniä Surfaceja perinteisten pöytätietokoneiden rinnalle. Sitä ennen TVT opetuksessani oli käytännössä vain tiedonhakua, omien tuotosten tekoa, vähän valokuvaamista ja Opit-pelien pelaamista. Joihinkin kokeiluihin esim. legorobottien ohjelmointiin osallistuin, mutta se ei tullut aktiivisempaan käyttöön. SmartBoardia hyödynsin jonkin verran, mutta en vielä silloin tajunnut sen mahdollisuuksia tai osannut hakeutua koulutukseen.

Digitalisaatio - siis mitä?

Digitalisaatio on uusiutumista ja asioiden tekemistä uudella tavalla digiteknologian avulla ja kanssa. Digitaalisuus on työväline, joka mahdollistaa perustoiminnan tekemisen - koulun ja oppilaiden osalta siis oppimisen - viisaammin ja paremmin.

TVT

• tuo oppimiseen kokemuksellisuutta, pelillisyyttä ja leikillisyyttä sekä tukee oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja oppimisen eheyttä
• mahdollistaa verkostoitumisen ja oppimiskokemusten jakamisen
• antaa paljon mahdollisuuksia tiedon soveltamiseen ja sitä kautta syväoppimiseen
• on oppimisen kohde ja väline

TVT on osa laaja-alaista osaamista

Uudessa OPS:ssa koulun toiminnan punainen lanka on oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittäminen. Laaja-alaisella osaamiselle tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta.

Laaja-alainen osaaminen on jaettu seitsemään osa-alueeseen

Espoossa on päätetty erityisesti painottaa näistä kolmea, joista yksi on tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. TVT-osaaminen voidaan jakaa neljään pääalueeseen:

1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen
2. Vastuullinen ja turvallinen toiminta
3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
4. Vuorovaikutus ja verkostoituminen

Juho Norrena piti espoolaisille opettajille viime viikolla koulutusta siitä, mitä yksittäinen opettaja voi tehdä, jotta oppilaan laaja-alainen osaaminen edistyy. Juho pyysi meitä hyvien apukysymystensä avulla pohtimaan

• miten se näkyy omassa työssämme / opetuksessa, ja
• miten se näkyy / ilmenee oppilaan toiminnassa.

Päätin, että TVT:n osalta lähestyn kysymystä kirjaamalla ensin ylös sellaiset asiat, ohjelmat tai sovellukset, jotka olen viimeisen neljän vuoden aikana ottanut käyttöön ja jotka edelleen ovat osa opetustyötäni. Jokaiselle vuodelle tuli 6-8 asiaa.

Kirjoitin myös ne perustaidot, jotka mielestäni tulee opettaa, jotta voidaan ennaltaehkäistä myöhemmin eteen tulevia haasteita. Olen huomannut, että oppilaat osaavat kyllä pelata ja käyttää hyvin puhelimen sovelluksia, mutta yleensä esim. tiedostojen hallinta, tekstin muokkaaminen, tulostimen asentaminen tai vastaavat taidot ovat oppilailla heikommat.

Jaottelin kaikki kirjoittamani asiat tieto- ja viestintäteknologian neljän pääalueen alle, jotta näin mitä painotan ja mitä pitäisi muuttaa opetustyössäni. Monta asiaa olisi voinut mennä useamman kohdan alle, mutta selkeyden vuoksi kirjoitin asian vain yhden kerran. Kaikkia neljää TVT:n pääaluettakin opetetaan usein samaan aikaan.

1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen

• Word, PowerPoint, Publisher ja tekstin muokkaaminen näillä
• Valokuvaaminen, kuvien tallentaminen, muokkaaminen ja liittäminen työhön
• Tiedostojen hallinta, tallentaminen, kansiorakenne ja alakansioiden tekeminen
• Tulostaminen ja tulostimen asentaminen
• QR-koodien tekeminen - näillä saadaan tehtyä kivoja tehtäväratoja koulun käytävään.
• Kahoot-tietovisoja olen tehnyt itse ja opettanut oppilaat tekemään toisilleen.

Oppilaat tekivät toisilleen Kahoot-tietovisoja ja näitä pelattiin oppituntien alussa.

• Videoiden editointia iMoviella - tätä teemme paljon. Välillä annan oppilaille lyhyitä 10min kuvaustehtäviä, jotka näytämme heti luokassa ja välillä teemme pitkiä elokuvia, joihin käytämme useita oppitunteja.
• AppleTV:n käyttö on helpottanut käytännön toteutusta, kun voi peilata oppilaan näytön suoraan valkotaululle. Muitakin vaihtoehtoja tähän toki on.
• Morfo-sovelluksella olemme muokanneet ihmisen kasvoja ja liittäneet niihin ääntä, esim. julkisuuden henkilö saadaan puhumaan esim. ruotsia nauhoittamalla valokuvaan omaa puhetta. Morfo-sovelluksella saadaa kivaa vaihtelua kielten opiskeluun.

Morfo-sovelluksella kuvaan voi liittää ääntä.

• Omia tuotoksia olemme myös tehneet Pages- ja KeyNote-sovelluksella.
• Animaatioiden tekoa StopMotion-sovelluksella
• Koodaamista Scratch Jr. ja Cargo Botilla
• Seppo on alusta oppimispelien tekemiseen ja tätä kokeilemme nykyisessä koulussani tänä vuonna.

2. Vastuullinen ja turvallinen toiminta

• Tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen, kirjautuminen, käyttäjätunnusten ja salasanojen hallinnointi
• Fronterin keskustelupalstat ja sähköisten kokeiden tekeminen Fronterissa
• TypingMasterilla olemme harjoitelleet 10-sormijärjestelmällä kirjoittamista.
• Luokan oma Google- ja Youtube-tili

3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely

• Tiedonhallintataidot, kuten tiedonhakua, tiedon luotettavuuden arvioimista ja lähteiden merkitsemistä.
• Omien tuotosten tekemistä monipuolisesti eri välineillä.
• Sähköisiä oppimismateriaaleja ja oppimispelejä 6. luokan ruotsin opetuksessa (Otavan Megafon-sarja)
• Sanomapron Bingel-tehtäviä pelaamme aina välillä ja näitä oppilaat voivat pelata kotonakin.

Opettaja voi Bingelissä seurata, miten oppilaat edistyvät tehtävissä.

• Käsityön itsearviointeja ja töiden dokumentointia olemme tehneet Fronterin arviointityökalulla.

4. Vuorovaikutus ja verkostoituminen

• S-postin käyttöä
• Käsitekarttojen tekemistä ja yhteisöllistä tiedonrakentamista Popplet Litella, Flinga- ja Padlet-sovelluksilla

Oppilaat kirjoittivat lypsylehmästä oppimiaan asioita Flinga-sovellukseen.

Oppilaat valmistivat oman Padletin historian tunnilla ja se upotettiin luokan Fronter-huoneeseen myöhempää käyttöä varten.

• Fronteriin olemme luoneet oman sähköisen luokkahuoneen ja koonneet materiaalia myöhempää käyttöä varten. Palautuskansio, tehtävätyökalut ja keskustelupalstat ovat myös käytössä. Lisäksi olemme kirjoittaneet Fronterissa luokan blogia ja oppimispäiväkirjoja. Olemme upottaneet Padletteja Fronteriin ja hyödyntäneet FronterAppia kuvien ja tiedostojen siirtämisessä iPadeilta Fronteriin.

Fronterissa on sähköinen luokkahuone ja siellä jokaiselle oppiaineelle oma huoneensa.

• TodaysMeetillä olemme käyneet keskusteluja.
• Yritän opettaa oppilaille ongelmanratkaisua ja sitä, että he eivät heti kohdatessaan ongelman pyydä minulta apua, vaan yrittävät itse ratkaista asian. Myös luokkakaverilta oppiminen on tärkeää ja työskentelemme usein pareina tai niin, että osa oppilaista toimii apuopettajina.
• Fronterin ILP- (Iindividual learning plan) - työkalua minun on tarkoitus kokeilla tämän vuoden aikana.
• Office365 pilvipalvelun otimme äskettäin käyttöön, ja siellä uusina ohjelmina OneNote ja OneDrive töiden jakamiseen. Töiden jakaminen, vanhoihin töihin palaaminen ja niiden jatkotyöstäminen on keskeinen osa digitalisaation tuomista hyödyistä.

Oppilaat voivat jakaa omia töitään Pilvipalvelussa.

Voi olla, että unohdin jotain. Olen kuullut ja nähnyt monia muitakin mielenkiintoisia sovelluksia, mutta kaikkea ei voi heti ottaa käyttöön. Korostan vielä, että edellä mainittu on kaikki neljän vuoden aikana aloitettua. Digiloikkaa ei oteta hetkessä. Rehtori Jari Hilden mainitsi termin digihiippailu. Pikku hiljaa kokeillaan uutta, hyvät asiat kertaantuvat ja yhtäkkiä huomataan, että aika monta uutta asiaa on jo käytössä.

Vinkkini digiloikkaa varten

1. Ota käyttöön vain sellaista, joka palvelee oppimista.
2. Valitse vuosittain vain muutama uusi juttu, jota ryhdyt kokeilemaan. Kaikkea uutta ei tarvitse heti ottaa omaan työhön.
3. Havainnoi mitä muut opettajat tekevät. Pyydä heiltä apua. Menkää useampi opettaja samaan koulutukseen.
4. Anna oppilaiden opettaa sinua ja toisiaan.
5. Kirjaa saamasi ohjeet muistiin, jotta sinun on helpompi kokeilla itse.
6. Tallenna ja dokumentoi tekemäsi työ hyvin, jotta voit hyödyntää sitä uudestaan ilman ylimääräistä työtä/valmistelua.
7. Hyväksy, että virheitä tapahtuu ja tulee epäonnistumisia. Jos jokin laite ei toimi, niin oppilaat oppivat kuitenkin kärsivällisyyttä ja pettymyksen käsittelyä.
8. Ole ennakkoluuloton ja kokeile rohkeasti.