Monialainen oppimiskokonaisuus aiheesta Pienoisyhteiskunta

Aloitimme tammikuussa monialaisen oppimiskokonaisuuden. Projektin alkuosa perustuu Soukan koulun opettajan Simon Koivumaa suunnittelemaan kokonaisuuteen, joka löytyy iBooks Storesta nimellä Kartat ja kaupungit / Simon Koivumaa. Loppuosan suunnittelin itse.

Projektin vaiheet olivat lyhykäisyydessään seuraavat:

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen
2. Kokousten pitäminen
3. Karttojen piirtäminen
4. Työpaikkavierailut
5. Oppilaiden kokonaan ideoima osuus
6. Näyttelyn rakentaminen

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen

Oppilaat rakensivat luokkaan pienoismallin kaupungista. Aluksi oppilaat pohtivat eri kaupunginosia ja niille ominaisia piirteitä. He päättivät, mitkä kaupunginosat rakennetaan. Oppilaat valitsivat seuraavat: keskusta, lähiö, teollisuusalue, maaseutu ja saaristo. Oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja kukin ryhmä rakensi yhden kaupunginosan. Kaupunginosat rakennettiin isoille pahvilevyille. Rakennukset tehtiin kierrätysmateriaaleista.

Kaupunki alkaa hahmottua

2. Kokousten pitäminen

Koko ajan toimittiin pienryhmissä, pidettiin suunnittelukokouksia, laadittiin kokouspöytäkirjoja ja jaettiin tietoa yhteisesti. Tieto- ja viestintätekniikka oli koko projektin aikana tiiviisti mukana ja yhteiset tuotokset vietiin luokan sähköiseen muistikirjaan ClassNotebookiin.

Kokouksissa sovittiin myös kaupungin, kaupunginosien, teiden, vesistöjen ja rakennusten nimet. Lisäksi sovittiin kaupungin asukkaista ja yleistiedoista. Kaupungin yritykset ryhmiteltiin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinoihin.

Valmis kaupunki. Kaupungin nimeksi tuli Seal City - Hyljekaupunki.

3. Karttojen piirtäminen

Oppilaat piirsivät karttoja kaupungista. Tähän käytimme ShetchBookXpress -sovellusta, joka oli itselleni uusi. Se toimi tähän tarkoitukseen oikein hyvin.

Opettajakin kokeili kartan piirtämistä. Oppilaiden kartoista tuli paljon parempia.

4. Työpaikkavierailut

Teimme työpaikkavierailuja oppilaiden huoltajien työpaikolle. Oppilaat pohtivat etukäteen kysymyksiä, joihin halusimme vierailuilla vastaukset. Kaikille yhteiset aiheet olivat työn hakeminen, työhaastattelu, työelämän pelisäännöt ja työnteon muuttuminen. Lisäksi selvitettiin ko. alalle ominaisia asioita. Osa vierailusta toteutettiin niin, että oppilaan huoltaja tuli kouluun kertomaan työstään. Saimme mm. kuulla koululla hienot esitykset musiikkiopiston toiminnasta ja vanhusten palveluasumisesta sekä vierailla isossa paino- ja mainostalossa.

Oppilaat työpaikkavierailulla Lönnberg Print&Promossa.

5. Oppilaiden ideoima osuus

Kun kaupunki oli valmis, oppilaat saivat itse ehdottaa, mitä haluaisivat seuraavaksi tehdä kaupungille. Keräsin oppilaiden ideat ja luokittelin ne kuuteen ryhmään, joista oppilaat valitsivat itselle mieluisimman. Aiheiksi tulivat:

• Historia: Oppilaat kertoivat kaupungin historiasta, miten kaupunki oli syntynyt, keitä ensimmäiset asukkaat olivat ja miten he elivät. Tämä tehtiin aikajanan muodossa.
• Ihmiset ja demokratia: Oppilaat kertoivat kaupungin asukkaista mm. kaupunginjohtajasta, sankarista, pahiksesta ja siitä, miten he elävät. Lisäksi he kertoivat kaupungin päätöksenteosta, mistä päätetään yhdessä ja miten tämä tapahtuu.
• Yritykset ja elinkeinot: Oppilaat listasivat kaupungin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinot, ja kuvasivat niiden tuotantoketjuja.
• Työelämässä menestyminen: Oppilaat valitsivat muutaman kaupungissa sijaitsevan yrityksen ja laativat niihin työpaikkailmoitukset. Tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat työhakemuksia ja hakivat yrityksiin töihin. He kuvasivat työhaastattelun ja listasivat työelämässä menestymisen pelisääntöjä.
• Kartat ja liikenne: Oppilaat valmistivat erilaisia karttoja kaupungista ja suunnittelivat ja sijoittivat kaupunkiin liikennemerkkejä.
• Videon tekeminen: Oppilaat valmistivat esittelyvideon kaupungista ja videon kaupungin sankarista ja pahiksesta seikkailemassa kaupungissa.

Kaikki tuotokset vietiin sähköiseen muotoon pilveen, ja linkeistä niihin tehtiin QR-koodit, jotka tuotiin kaupungin yhteyteen. Jokainen ryhmä esitteli muille omat tuotoksensa.

6. Näyttelyn rakentaminen

Projektin päätteeksi järjestämme pienoisyhteiskunnasta viikon kestävän näyttelyn koulun kirjastoon.

Opettajan kokemukset

• Projekti onnistui hyvin, koska oppilaat innostuivat siitä.
• Jotkin aiheet olivat nelosluokkalaisille hieman haastavat, mutta kun oppilaita opasti, he pääsivät eteenpäin.
• Opettajan kannalta vaikeinta oli jättäytyä suunnitteluvaiheessa taka-alalle ja varata aikaa ryhmien kokouksille.
• Tuotoksista tuli nelosluokkalaisten näköisiä ja oppilaat olivat kaupungista ylpeistä.
• Huoltajat saatiin osallistettua.
• TVT-taitoja päästiin kehittämään monipuolisesti mm. luokan muistikirjan ja OneDriven käyttö kasvoi.
• Oppilaat oppivat ratkaisemaan ristiriitoja, tekemään valintoja, toimimaan demokraattisesti, ottamaan muiden mielipiteet huomioon ja sitoutumaan yhteisiin päätöksiin.
• Aikaa projektiin meni paljon, mutta niin oli tarkoituskin. Arvioisin, että n. 26-34h + kaksi kokonaista koulupäivää (kaupungin suunnittelemiseen 2h, rakentamiseen 8-12h, kokouksiin 3-4h, karttojen tekemiseen 1-2h, työpaikkavierailuihin ja kysymysten suunnittelemiseen 5h + kaksi kokonaista koulupäivää, oppilaiden ideoimaan osuuteen 6-8h ja näyttelyn rakentamiseen 1h.)
• Oppilaiden ideoimassa osuudessa opettajan rooli oli vaikea, koska oppilaat tekivät ryhmissä niin montaa eri asiaa. Korostin oppilaille sitä, että heidän tulee itse miettiä ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin.