lauantai 29. huhtikuuta 2017

Haasteelliset tilanteet oppilaan huoltajan kanssa

Kävin viime vuonna Espoon Keinumäen sairaalakoulun konsultoivan erityisopettajan Sari Karjalaisen kanssa hyvän keskustelun haasteellisista tilanteista oppilaan huoltajien kanssa. Lueskelin muistiinpanojani keskustelusta, jotka seuraavaksi esittelen täydennettynä omilla ajatuksillani.

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus


Koulut toimivat kasvatuskumppanuudessa oppilaan huoltajien kanssa. Kun oppilaalla on koulussa haasteita, otetaan yleensä oppilaan huoltajat mukaan miettimään ratkaisuja haasteisiin. Vastaavasti koulut kannustavat myös oppilaan huoltajia olemaan yhteydessä kouluun, jos huoltajilla on oman lapsensa koulunkäyntiin liittyviä huolia.

Huoltajat, jotka ovat huolissaan, ottavat yhteyttä kouluun. Se on lähtökohtaisesti hyvä asia ja kertoo siitä, että huoltajat välittävät lapsesta. Huoltajalle oma lapsi on kaikkein arvokkain. Tätä asiaa tulee arvostaa.

Vaatimuksia eri suunnista


Opettaja huomioi työssään kaikki oppilaat ja tästä syystä opettaja joutuu välillä tasapainoilemaan erilaisten vaatimusten ristitulessa. Kouluun kohdistuu eri suunnista usein hyvinkin ristikkäisiä vaatimuksia, jotka saattavat tehdä toimintaympäristöstä haasteellisen. Koulussa on myös paljon vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita, joista opettaja ei voi puhua. Huoltajien omat kouluaikaiset tunteet saattavat nousta uudestaan esille oman lapsen koulunkäynnin aikana.

Wilma


Aktiivinen viestintä kodin ja koulun välillä on tärkeää ja tähän opettajan kannattaa panostaa. Myös ensikohtaamista oppilaiden ja huoltajien kanssa kannattaa valmistella. Viestinnässä Wilma toimii hyvänä työvälineenä ennen kaikkea pienten rutiininomaisten asioiden tiedottamisessa tai positiivisen palautteen antamisessa oppilaan toiminnasta koulussa. Itse olen käyttänyt opettajan wilmassa antamasta positiivisesta palautteesta nimitystä "syöttöpisteiden antaminen". Opettaja antaa syöttöjä huoltajalle kehumalla lasta. Huoltaja voi vastaanottaa syötön ja kehua lasta kotona onnistumisista koulussa. Tätä kautta saadaan aikaan koulunkäyntiä tukeva positiivinen kierre. Olen myös pyytänyt oppilaiden huoltajia antamaan syöttöpisteitä koululle ja kertomaan oppilaan onnistumisista kotona, ja olen hyödyntänyt niitä koulussa.

Puhelinsoitto tai tapaaminen koululla


Seuraavissa asioissa on hyvä olla yhteydessä puhelimitse huoltajaan:
  • Asiat, jotka herättävät negatiivisia tunteita
  • Asiat, joissa väärinymmärryksen riski on suurempi
  • Asiat, jotka vaativat neuvottelua ja yhteisiä sopimuksia
  • Asiat, joihin liittyy kaksi tai useampi oppilas

Tarvittaessa voi kutsua huoltajat koululle keskusteluun. Tähän liittyen on hyvä muistaa seuraavat asiat:
  • Suunnittele tilaisuus etukäteen. Tiedota tarvittaessa etukäteen tapaamisen asialista ja aikataulu. Kertaa ne tai esittele ne viimeistään tapaamisen alussa. Pidä kiinni aikataulusta.
  • Johda keskustelua.
  • Tarjoa kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi.
  • Kiitä huolen esittämisestä. Kiitä myös, vaikka asia olisi koulussa jo hoidossa.
  • Kysy, mitä huoltaja toivoo sinulta.
  • Korosta, että koulussa toimitaan ohjeen mukaan.
  • Jos tilanne on haastava ja huoltajat eivät halua toimia yhteistyössä koulun kanssa, kysy  haluavatko huoltajat olla koulun kanssa yhdessä.
  • Katkaise vääriltä huhuilta siivet. Kysy tarvittaessa huoltajalta, onko hän varmistanut asian tai keneltä hän on tietonsa saanut. 
  • Tuo esiin hyvät signaalit.
  • Sopikaa miten viestitään muille.
  • Tee yhteenvetoja, varsinkin keskustelun lopussa:
    • Keskustelun lopputulemat
    • Suunnitelmat jatkoa varten
    • Käytössä oleva osaaminen
    • Kuvaa kehityskaaret
    • Kysy mitä tunteita tämä herättää.
  • Esitä uskomus/toivomus, että asiat paranevat.
  • Korosta, että yliodotuksia on varottava. Lapset kehittyvät yleensä pienin askelin.
  • Korosta sitoutumista yhteisiin päätöksiin/sopimuksiin.
  • Sopikaa, miten toimitaan, jos huolta vielä ilmenee.
  • Kiitä vielä lopuksi.

Jokainen opettaja joutuu työuransa aikana haasteellisiin tilanteisiin. Se, että joku kyseenalaistaa ammattitaitosi on ikävää, mutta siihen voi varautua. Haastavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että yleensä ja ylivoimaisen enemmistön kanssa asiat sujuvat erittäin hyvin, ja että haastavista tilanteista voi oppia eniten.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Minkälaista osaamista opettajan työssä vaaditaan?

Keskustelin jokin aika sitten tuttavani kanssa siitä, minkälaista kokonaisvaltaista osaamista opettajalta vaaditaan. Vastauksen antaminen lyhyesti osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Tästä innostuneena kirjoittelin parin päivän ajan muistiin asioita, joita minulle tuli mieleen.

Jaottelin asiat seuraavien otsikoiden alle:
  1. Hyvinvointiosaaminen
  2. OPS-osaaminen
  3. Kehittämisosaaminen
  4. Työyhteisöosaaminen
  5. Itsensä johtaminen

Vastaamisen yhteydessä olisi myös hyvä pohtia opettajan työn arvopohjaa ja työn merkityksellisyyden kokemista, koska niillä on suuri vaikutus opettajan työhön, mutta jätän ne tässä pois.

1. Hyvinvointiosaaminen

  • Oppilaiden arvostava kohtaaminen
  • Innostaminen oppimaan ja yrittämiseen
  • Kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa
  • Ratkaisukeskeinen ajattelu. Tähän positiivinen pedagogiikka on hyvä apu.
  • Kannustava arviointi
  • Hyvä itsetunto kaikille. Oppilaat tulevat tietoisiksi omista vahvuuksistaan.
  • Koko koulu ohjaa -periaate, vastuunottoa kaikista koulun oppilaista.
  • Halu moniammatilliseen yhteistyöhön
  • Työ ei ole vain osaamisen ja osallisuuden kehittämistä, vaan myös välittämistä.

2. OPS-osaaminen

  • Ymmärrys opetussuunnitelmasta, ja siitä, mitä se tarkoittaa käytännön työssä.
  • Käsitys tulevaisuuden taidoista
  • Tiedot ja taidot yhdessä
  • Tavoitteiden asettaminen ja niiden arviointi. Tavoitteet ja kehittyminen näkyväksi oppilaille.
  • Lähtötaso ja tavoitteet tulee sanallistaa, jotta niitä voi mitata.
  • Digitalisaatio ja oppiminen
  • Monialaiset oppimiskokonaisuudet
  • Itseohjautuvuus
  • Oma oppimispolku
  • Laaja-alainen osaaminen
  • New pedagogy of Deep Learning, miten oppiminen tapahtuu, mitä oppimisessa tapahtuu?

3. Kehittämisosaaminen

  • Osallistuminen oppivaan yhteisöön
  • Rohkeutta kokeilla ja olla innovatiivinen
  • Halu jakaa asioita ja halu oppia uutta. Tieto kehittyy, kun sitä jakaa.
  • Halu olla mukana kehittämässä toimintakulttuuria
  • Kyky rajata asioita. Kaikkeen uuteen ei heti tarvitse lähteä mukaan, mutta muutokselle ei voi sanoa Ei.

4. Työyhteisöosaaminen

  • Hyvät vuorovaikutustaidot
  • Empatiakyky. Ymmärrys siitä, että työyhteisössä ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat.
  • Kaikilla on omat vahvuudet ja jokaisen tulisi saada käyttää omia vahvuuksiaan. Kaikkien panos on arvokas.
  • Yhteistyö mahdollistaa uuden oppimisen, oman työn arvioimisen, innostuksen lisääntymisen ja tuen arkityössä.
  • Vastuunottoa yhteisistä asioista.
  • Jaetun johtajuuden mallia on ajettu vahvasti kouluyhteisöön, ja kun se tapahtuu sopimusperäisesti, sitoutuminen kasvaa.

5. Itsensä johtaminen

  • Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen.
  • Oma itsetuntemus
  • Kiireen kesyttäminen
  • Muutoksen hyväksyminen. Mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos.
  • Positiivinen elämänasenne ja avoin suhtautuminen eteen tuleviin tilanteisiin.