Luonteenkasvatus, positiivinen pedagogiikka ja vahvuusperusteinen opetus eivät ole mitään uutta, mutta nyt niitä on nostettu vahvemmin esille. Uusi OPS korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina. Se edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa.
Mitä on vahvuusopetus?
Vahvuusopetus on pedagoginen suuntaus, joka pohjaa positiiviseen psykologiaan. Se tulee esille opettajan ajattelussa ja puheessa - ei pelkästään oppitunneilla, vaan kaikessa koulun vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on luoda hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, joka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin ja siihen, mikä toimii ja on hyvin. Keskeistä on myönteisen palautteen antaminen. Oppilasta ei voi kehua liikaa!
Oppilasta autetaan tunnistamaan omia ja luokkakavereidensa vahvuuksia. Samalla hän tutustuu itseensä. Tarkoitus ei ole pelkästään kuvailla luonteenvahvuuksia, vaan kutsua esiin ja paljastaa jokaisen oppilaan jo olemassa olevia ominaisuuksia.
 |
| Vahvuussanasto tehdään luokassa näkyväksi. |
Vahvuussanasto otetaan mukaan jokapäiväiseen puheeseen. Oppilaille annetaan palautetta vahvuuksien käyttämisestä. Myös vanhemmille annetaan palautetta lasten vahvuuksien kehittymisestä. Tästä on muuten parhaillaan menossa mielenkiintoinen tutkimus Vanttilan koulun opettajan Anne-Mari Kuusimäen johdolla. Tänä syksynä on Espoossa Anne-Marin johdolla kehitetty opettajille Wilmaan uusia työkaluja positiivisen palautteen antamiseen.
Tänä syksynä aloitin uuden luokan kanssa ja päätin hyödyntää viime vuonna oppimaani. Luonteenvahvuusopetuksen runko on edelleen sama, mutta nyt en enää pidä erillisiä luonteenvahvuustunteja, vaan teemat on tuotu mukaan kaikkeen luokan toimintaan. Luonteenvahvuusopetusta voi helposti yhdistää kaikkien oppiaineiden opetukseen. Oppilailla on omat luonteenvahvuusvihkot, johon kokoamme materiaalia pitkin lukuvuotta.
 |
| Kun oppitunnin alussa käymme läpi tunnin tavoitteet, mietimme samalla, mitä vahvuuksia kannattaa hyödyntää tavoitteiden saavuttamisessa. |
Lukuvuoden alussa esittelin oppilaille lyhyesti kaikki 24 luonteenvahvuutta ja kerroin, että näihin palaamme tämän lukuvuoden aikana.
 |
| Tutkimusten mukaan itsesäätely ja sinnikkyys edistävät koulumenestystä älykkyyttä enemmän. |
 |
| Rakkaustunti on yleensä odotettu ja hieman jännittävä oppitunti. |
Jokainen oppilas sai miettiä, mitkä ovat omat TOP5 vahvuutta. Sen jälkeen oppilaiden huoltajat täyttivät kyselylomakkeen, jossa he kertoivat minulle (ja lapsilleen), mitkä ovat lasten vahvuudet. Kaikki oppilaat tekivät lisäksi VIA-vahvuustestin. Tähän pitää muistaa pyytää huoltajilta lupa.
 |
| Kysely huoltajille lasten vahvuuksista |
Oppilaiden ja opettajan vahvuudet tuodaan näkyville luokkaan.
 |
| Opettaja Janni Lehtisen hyvästä vinkistä oppilaat askartelivat itselleen pelipaidat, johon kirjoitettiin jokaiselle omat TOP5-luonteenvahvuutta, ja näin vahvuudet saatiin esille. |
Jokaisella viikolla otamme yhden luonteenvahvuuden, johon paneudumme tarkemmin keskusteluissa ja erilaisilla harjoituksilla. Aiemmin opittuun palataan koko ajan. Vahvuuksien etenemisjärjestys on sama kuin Kaisan interventiossa:
- Minun ja meidän kaikkien supervoimat eli vahvuudet sinussa ja minussa
- Itsesäätelykyky
- Myönteinen sisäinen puhe ja kasvun asenne
- Sinnikkyys
- Resilienssi eli toipumiskyky
- Kiitollisuus
- Rakkaus - tätä oppituntia oppilaat odottivat erityisen paljon!
- Myönteisten tunteiden voima
- Uteliaisuus
- Ystävällisyys
- Toiveikkuus
- Sosiaalinen älykkyys
- Innostus
- Myötätunto
 |
| Rakensimme luokkaan onnistumisten puun. |
Itsesäätelyä harjoittelimme hauskalla vaahtokarkkitestillä. Näytin oppilaille myös tämän videon. Oppilaat miettivät, missä tilanteissa itsesäätelystä on heille hyötyä ja missä he tarvitsevat lisää itsesäätelyä. Pitkin viikkoa oppilaat valitsivat eri tilanteita, joissa he tietoisesti harjoittelivat itsesäätelyä. Pohdimme myös, miten vanhoja huonoja tapoja pystyi korvaamaan uusilla myönteisillä tavoilla.
 |
| Tätä kuvaa käytämme itsesäätelyn havainnollistamiseksi. |
 |
| Liikennevaloilla harjoittelemme itsesäätelyä. |
Miksi vahvuusopetusta?
Kaisa on innostanut ja opastanut minut vahvuusopetukseen ja suosittelen lämpimästi kaikkia Kaisan pitämiä koulutuksia. Tässä lopussa on lainauksia Kaisan koulutuksista, joista käy hyvin ilmi, miksi vahvuusopetus kannattaa. Kaiken alla mainitun lisäksi on todettava, että vahvuusopetus antaa oppilaiden lisäksi myös paljon iloa opettajalle.
- Omiin luonteenvahvuuksiin tutustuminen on ponnahduslauta myönteiselle itsetuntemukselle.
- Lapsen ja nuoren luonne ei kehity vain siten, että kerromme ja opetamme heille, miten toivomme heidän käyttäytyvän ja ajattelevan, vaan pikemminkin tavoiteltavat luonteenvahvuudet ja piirteet kehittyvät heidän omasta halustaan tulla arvostamansa henkilön kaltaiseksi. He kehittävät myönteisiä luonteenpiirteitä ensisijaisesti matkimalla ja seuraamalla heidän elämässään merkityksellisten ihmisten käyttäytymistä.
- Jotta lapsi voi kokea jonkun taidon, kyvyn tai minä puolen vahvuudekseen hän tarvitsee sitä, että joku hänelle tärkeä ulkopuolinen ihminen tunnistaa taidon ja antaa siitä positiivista palautetta. Se lisää lapsen ja nuoren itsearvostusta ja itseluottamusta.
- Kun lapsi tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä, hän oppii hyödyntämään vahvuuksiaan ja käyttämään niitä resursseina myös sellaisissa tilanteissa, joissa hänellä on kehittymistarpeita ja näin hän pystyy selviämään epäonnistumisistaan ja vaikeuksistaan. Tämä taas lisää resilienssiä eli toipumiskykyä.
- Vahvuuksia ei tule määrittää ulkoa käsin vaan on tärkeää, että oppija voi itse tunnistaa ja antaa näille merkityksen.
- Kun opetamme vahvuuksista, opetamme samalla hyvinvointia sekä vahvaa ja toimivaa luonnetta. Vahva luonne auttaa toimimaan muuttuvassa maailmassa. Sen avulla toivumme vastoinkäymisistä ja vahva luonne antaa tunteen, että on itse luonut oman tulevaisuutensa. Luonteemme vahvuudet ovat voimatyökaluja, joiden avulla voimme mennä aktiivisesti kohti arvostamiamme asioita.
- Vahvuuskieli leviää nopeasti koko koulun toimintakulttuuriin. Nähdään hyvä myös työkavereissa ja muiden luokkien oppilaissa.
- Opettamalla vahvuuksista esim. rehellisyyttä, ystävyyttä, ryhmätyötaitoja ja sosiaalista älykkyyttä, opetamme vuorovaikutustaitoja.
- Lapset eivät enää viihdy koulussa. Voisiko ratkaisu siihen olla onnellisuus- ja hyvinvointitaitojen opettaminen?
- Opettajan kannalta keskeinen työväline on vuorovaikutus- ja tunnetaidot; empatia ja myötätunto, aktiivinen kuuntelu ja arvostava vuorovaikutus, jokaisen lapsen kohtaaminen yksilönä.
Tutkimustuloksia
Tutkimukset ovat osoittaneet, että
- ilolla ja myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen.
- omien vahvuuksien käyttäminen osana oppimisprosessia lisää myönteisiä tunnekokemuksia ja oppimisen iloa, jotka taas ovat yhteydessä pystyvyyden kokemukseen ja oppimistuloksiin.
- kouluympäristö, joka ensisijaisesti parantaa hyvää eikä vain korjaa huonoa, näyttää hedelmällisemmältä sekä viihtyvyyden, oppilaiden sitoutuneisuuden että akateemisten tulosten osalta. Myös työyhteisön hyvinvointi ja vanhempien osallistuminen kasvaa.
- kyvykkyyden ja onnistumisten kokemukset lisäävät ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta.
- itsesäätely ja sinnikkyys edistävät koulumenestystä älykkyyttä enemmän.
Hyviä sovelluksia
- Migtifier on sovellus lasten väliseen positiiviseen ja valvottuun viestintään ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Siinä lapset voivat antaa helposti palautetta toisilleen.
- Classdojo on sovellus, joka sopii erityisen hyvin alakoululaisille. Siinä jokainen oppilas luo itselleen hahmon. Opettaja kirjoittaa kohteita, joista antaa palautetta oppilaille. Palaute kuuluu oppilaille "pieninä" kilahduksina.