Koulun kehittämisestä ja johtamisesta

Sain mahdollisuuden osallistua tällä viikolla Espoon kaupungin järjestämään Koulun kehittäminen ja johtaminen -koulutukseen, jossa kouluttajana toimi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun apulaisrehtori Sampo Lokki.

Koulutuksessa käytiin läpi viisi koulun kehittämisen osa-aluetta (Applen Five Best Practices):

• Johtajuus ja rehtorin visio
• Innovatiiviset opetusmenetelmät ja ilmiöpohjainen oppiminen
• Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
• Uudenlaiset oppimisympäristöt ja niiden muutos
• Menestyksen tunnusmerkit ja mittarit

Työstimme päivän aikana omalle koulullemme kehittämissuunnitelmaa. Sampo puhui innostavasti kehittämisen mahdollisuuksista ja muutoksesta. Tässä on muistiinpanojani täydennettynä omalla pohdinnallani.

21. vuosisadan avaintaidot

Kävimme keskustelua professori Jarkko Hautamäen listaamista 21. vuosisadan avaintaidoista.

1. Äidinkielen hallinta. Konkreettisti: osaa kirjoittaa, mitä näkee. 
2. Kommunikaatio vieraalla kielellä.
3. Matematiikan osaaminen ja perusosaaminen tieteessä ja teknologiassa.
4. Digitaalinen kompetenssi sekä informaation työstämisessä  että somessa
5. Oppimaan oppiminen (kyky ja halu ottaa vastaan uusia  tehtäviä);  ajattelun hallinta. Kyse myös toivon perspektiivistä:  Jotta voi tarttua johonkin, joka on vaikeaa. 
6. Sosiaalisen pääoman rakentamisen taidot 
7. Kyky panna ideat toimeen, yrittäjyys. (esim. kouluun oikeita projekteja)
8. Kulttuuritietoisuus ja ilmaisukyky, kulttuurinen sivistyneisyys.

Myös itsestä huolehtimisen taidot ovat tärkeitä.

Oppiminen 2020-luvulla

Sampolla oli oma visio oppimisesta 2020-luvulla:

• Oppilaan kanssa pohditaan tavoitteet.
• Oppilas rakentaa itse oman päivänsä. Kaikki eivät tee samoja asioita.
• Opettaja toimi resurssipankkina sille, mitä oppilas käy päivän aikana läpi.
• Oppilaalle opetetaan kyky ja ymmärrys verkostoitua niin, että hänen omat oppimistavoitteensa toteutuvat.
• Oppilaalla on käytössä monipuoliset työkalut, esim. verkko-oppimista.

Hän kannusti vahvasti meitä visioimaan. Keskeistä on miettiä se, mitä haluamme rakentaa. Koulu voi valita kehittämiskohteeksi jonkin yhteisen teeman. Kaikkien opettajien ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea samalla tavalla. Suomen koululaitoksen vahvuus on siinä, ettei kouluissa oteta vain yhtä mallia, jota kaikki pakotetaan noudattamaan. Sopivassa suhteessa annetaan ohjatusta ja samaan aikaan paljon vapauksia. Tähän perustuu asiantuntijaorganisaation johtaminen.

Hyväksy muutos

Kouluun kohdistuu nyt paljon erilaisia muutospaineita niin ulkoa kuin sisältäpäin. Esim. oppilaat eivät enää viihdy koulussa. Oppilaille ei ole enää kiinnostavaa se, mitä opettaja kertoo heille, vaan se mitä tehdään yhdessä.

Pedagogiikka on muutoksessa! Opettajan tulee opettaa oppilaille paljon erilaisia taitoja. Opettajilla tulee olla tunne, että he hallitsevat tämän. Kaikkea ei tarvitse itse ja heti osata. Tärkeintä on, että hyväksyy muutoksen ja että on oma halu ja valmius oppia.

Muutoksessa kannattaa keskittyä enemmän laatuun kuin määrään. Rajataan ja tehdään valintoja. Kaikille on löydettävä mielekäs rooli koulun muutoksessa. Koulun ja opettajien tulee löytää omat vahvuutensa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö kannattaa!

Tutkimusten mukaan opettajien välinen yhteistyö lisää työviihtyvyyttä, oppimista ja opetuksen laatua. Koulujen on resursoitava aikaa suunnittelulle ja tässä kannattaa toimia ennakkoluulottomasti. Tiimirakennetta tulee kehittää ja tiimeille tulee antaa aitoa päätäntävaltaa. Sampo esitti kysymyksen, onko tiimissä aitoa päätäntävaltaa, jos heillä ei ole valtaa päättää taloudellisista resursseista. Opettajan on saatava kokea, että hänen tarpeitaan kuunnellaan.

Opettajien koulutus

Kaikista tärkein asia on opettajien kouluttaminen. Sampo mainitsi esimerkin: Kun tehdään laitehankintoja koululle, vähintään 10% tulee budjetoida opettajien koulutukseen. Kaikessa pedagogisessa kouluttamisessa tulee ottaa teknologia mukaan. Koulutuksissa tulee konkreettisesti suunnitella työtä uudella tavalla.

Oppimisympäristöt ja välineet kehittyvät. Tietoverkkoja on myös tärkeä kehittää. Ei kannata tehdä suuria investointeja laitteisiin, jos tietoverkkoyhteydet eivät toimi.

Miten kehitystä arvioidaan?

Koulun tulee sanallistaa toimintaansa, jotta sitä voi mitata ja arvioida. Sanallistettuja ja auki puhuttuja tavoitteita on helpompi arvioida yhteisesti.

Lopuksi

Mikä kehityksen mahdollistaa?

• uusi tapa ajatella
• uusi tapa käsitellä tietoa
• uusi tapa hyödyntää jo osaamaamme
• uusi tapa opettaa

Mitä onnistumiseen tarvitaan?

• kulttuurin muutos, ei pelätä epäonnistumisia
• uudet pedagogiikat - ne ovat mahdollisuus, eivät uhka
• opettajien koulutusta

Koulutus poiki paljon ideoita omaan työhön.