Monialainen oppimiskokonaisuus aiheesta Pienoisyhteiskunta

Aloitimme tammikuussa monialaisen oppimiskokonaisuuden. Projektin alkuosa perustuu Soukan koulun opettajan Simon Koivumaa suunnittelemaan kokonaisuuteen, joka löytyy iBooks Storesta nimellä Kartat ja kaupungit / Simon Koivumaa. Loppuosan suunnittelin itse.

Projektin vaiheet olivat lyhykäisyydessään seuraavat:

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen
2. Kokousten pitäminen
3. Karttojen piirtäminen
4. Työpaikkavierailut
5. Oppilaiden kokonaan ideoima osuus
6. Näyttelyn rakentaminen

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen

Oppilaat rakensivat luokkaan pienoismallin kaupungista. Aluksi oppilaat pohtivat eri kaupunginosia ja niille ominaisia piirteitä. He päättivät, mitkä kaupunginosat rakennetaan. Oppilaat valitsivat seuraavat: keskusta, lähiö, teollisuusalue, maaseutu ja saaristo. Oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja kukin ryhmä rakensi yhden kaupunginosan. Kaupunginosat rakennettiin isoille pahvilevyille. Rakennukset tehtiin kierrätysmateriaaleista.

Kaupunki alkaa hahmottua

2. Kokousten pitäminen

Koko ajan toimittiin pienryhmissä, pidettiin suunnittelukokouksia, laadittiin kokouspöytäkirjoja ja jaettiin tietoa yhteisesti. Tieto- ja viestintätekniikka oli koko projektin aikana tiiviisti mukana ja yhteiset tuotokset vietiin luokan sähköiseen muistikirjaan ClassNotebookiin.

Kokouksissa sovittiin myös kaupungin, kaupunginosien, teiden, vesistöjen ja rakennusten nimet. Lisäksi sovittiin kaupungin asukkaista ja yleistiedoista. Kaupungin yritykset ryhmiteltiin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinoihin.

Valmis kaupunki. Kaupungin nimeksi tuli Seal City - Hyljekaupunki.

3. Karttojen piirtäminen

Oppilaat piirsivät karttoja kaupungista. Tähän käytimme ShetchBookXpress -sovellusta, joka oli itselleni uusi. Se toimi tähän tarkoitukseen oikein hyvin.

Opettajakin kokeili kartan piirtämistä. Oppilaiden kartoista tuli paljon parempia.

4. Työpaikkavierailut

Teimme työpaikkavierailuja oppilaiden huoltajien työpaikolle. Oppilaat pohtivat etukäteen kysymyksiä, joihin halusimme vierailuilla vastaukset. Kaikille yhteiset aiheet olivat työn hakeminen, työhaastattelu, työelämän pelisäännöt ja työnteon muuttuminen. Lisäksi selvitettiin ko. alalle ominaisia asioita. Osa vierailusta toteutettiin niin, että oppilaan huoltaja tuli kouluun kertomaan työstään. Saimme mm. kuulla koululla hienot esitykset musiikkiopiston toiminnasta ja vanhusten palveluasumisesta sekä vierailla isossa paino- ja mainostalossa.

Oppilaat työpaikkavierailulla Lönnberg Print&Promossa.

5. Oppilaiden ideoima osuus

Kun kaupunki oli valmis, oppilaat saivat itse ehdottaa, mitä haluaisivat seuraavaksi tehdä kaupungille. Keräsin oppilaiden ideat ja luokittelin ne kuuteen ryhmään, joista oppilaat valitsivat itselle mieluisimman. Aiheiksi tulivat:

• Historia: Oppilaat kertoivat kaupungin historiasta, miten kaupunki oli syntynyt, keitä ensimmäiset asukkaat olivat ja miten he elivät. Tämä tehtiin aikajanan muodossa.
• Ihmiset ja demokratia: Oppilaat kertoivat kaupungin asukkaista mm. kaupunginjohtajasta, sankarista, pahiksesta ja siitä, miten he elävät. Lisäksi he kertoivat kaupungin päätöksenteosta, mistä päätetään yhdessä ja miten tämä tapahtuu.
• Yritykset ja elinkeinot: Oppilaat listasivat kaupungin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinot, ja kuvasivat niiden tuotantoketjuja.
• Työelämässä menestyminen: Oppilaat valitsivat muutaman kaupungissa sijaitsevan yrityksen ja laativat niihin työpaikkailmoitukset. Tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat työhakemuksia ja hakivat yrityksiin töihin. He kuvasivat työhaastattelun ja listasivat työelämässä menestymisen pelisääntöjä.
• Kartat ja liikenne: Oppilaat valmistivat erilaisia karttoja kaupungista ja suunnittelivat ja sijoittivat kaupunkiin liikennemerkkejä.
• Videon tekeminen: Oppilaat valmistivat esittelyvideon kaupungista ja videon kaupungin sankarista ja pahiksesta seikkailemassa kaupungissa.

Kaikki tuotokset vietiin sähköiseen muotoon pilveen, ja linkeistä niihin tehtiin QR-koodit, jotka tuotiin kaupungin yhteyteen. Jokainen ryhmä esitteli muille omat tuotoksensa.

6. Näyttelyn rakentaminen

Projektin päätteeksi järjestämme pienoisyhteiskunnasta viikon kestävän näyttelyn koulun kirjastoon.

Opettajan kokemukset

• Projekti onnistui hyvin, koska oppilaat innostuivat siitä.
• Jotkin aiheet olivat nelosluokkalaisille hieman haastavat, mutta kun oppilaita opasti, he pääsivät eteenpäin.
• Opettajan kannalta vaikeinta oli jättäytyä suunnitteluvaiheessa taka-alalle ja varata aikaa ryhmien kokouksille.
• Tuotoksista tuli nelosluokkalaisten näköisiä ja oppilaat olivat kaupungista ylpeistä.
• Huoltajat saatiin osallistettua.
• TVT-taitoja päästiin kehittämään monipuolisesti mm. luokan muistikirjan ja OneDriven käyttö kasvoi.
• Oppilaat oppivat ratkaisemaan ristiriitoja, tekemään valintoja, toimimaan demokraattisesti, ottamaan muiden mielipiteet huomioon ja sitoutumaan yhteisiin päätöksiin.
• Aikaa projektiin meni paljon, mutta niin oli tarkoituskin. Arvioisin, että n. 26-34h + kaksi kokonaista koulupäivää (kaupungin suunnittelemiseen 2h, rakentamiseen 8-12h, kokouksiin 3-4h, karttojen tekemiseen 1-2h, työpaikkavierailuihin ja kysymysten suunnittelemiseen 5h + kaksi kokonaista koulupäivää, oppilaiden ideoimaan osuuteen 6-8h ja näyttelyn rakentamiseen 1h.)
• Oppilaiden ideoimassa osuudessa opettajan rooli oli vaikea, koska oppilaat tekivät ryhmissä niin montaa eri asiaa. Korostin oppilaille sitä, että heidän tulee itse miettiä ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin.

Pohjoismaat-opintokokonaisuus

Aloitimme tammikuussa kaikkien koulumme nelosluokkien yhteisen Pohjoismaat-opintokokonaisuuden. Jakson aikana työskentelimme vaihtelevissa kokoonpanoissa ja kaikki opettajat opettivat kaikkia nelosluokkia.

Johdantotunnilla keskityimme jakson tavoitteisiin. Olimme jakaneet tavoitteet kolmeen ryhmään:

• Opintojakson tieto- ja taitotavoitteet opettajan asettamina.
• Jakson keskeiset käsitteet, joista teimme lähtöarvioinnin.
• Oppilaiden itse asettamat omat tavoitteet.

Jakson tavoitekortti

Tarkoitus on, että jakson lopussa palaamme tavoitteisiin ja arvioimme niiden toteutumista.

Jakson alussa tutustuimme ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin tuotantoon. Oppilaat saivat valita kolmesta elokuvavaihtoehdoista itsellensä mieluisimman, jonka halusivat katsoa. Tämän jälkeen kirjoitimme elokuvista elokuva-arvostelun. Lisäksi oppilaat lukivat jakson aikana neljän hengen ryhmissä pohjoismaalaisen kirjailijan tuotoksen ja tekivät lukupiirissä tehtäviä.

Pajatunneilla (kolme peräkkäistä maanantaita, á 2h) oppilaat työskentelivät kolmessa ryhmässä niin, että kaikki kiersivät kaikki kolme pajaa. Teemoina olivat

• esittelyvideon tekeminen jostakin Pohjoismaasta iMoviella ryhmätyönä,
• ilmastoon tutustuminen, ilmastodiagrammin rakentaminen ja vertailututkimus, jossa verrattiin Espoon ilmastoa johonkin Pohjoismaiden pääkaupungin ilmastoon PowerPointilla yksilötyönä, ja
• Golfvirta, kasvillisuusvyöhykkeet ja karttatehtäviä yksilö- ja paritöinä.

Kuvistunnilla oppilaat valmistivat ison kartan Pohjoismaista, joka piirrettiin Smartin avulla suureksi ja väritettiin. Karttaa käytettiin mm. esittelyvideoiden teossa ja kartta oli koko jakson ajan luokkamme takaosassa lattialla.

Oppilaiden valmistama suuri Pohjoismaiden kartta.

Kotona oppilaat opiskelivat itsenäisesti Pohjoismaiden perustietoja, ja näitä testattiin Kahoot-tietovisoissa, joita on valmiiksi tehtynä hyvin tarjolla. Kahoot-visoista oppilaat pitivät kovasti. Lisäksi pidettiin karttakoe.

Oppilaat valmistivat neljän hengen ryhmissä esitelmät kaikista Pohjoismaista. Työskentely-ympäristönä oli OneNote -muistikirja, johon oppilaat pystyivät hyvin liittämään kuvia. Myös tekijänoikeuksia kerrattiin samalla. Oppilaat esittivät omat työnsä muille ryhmille ja niitä arvioitiin.

Lisäksi oppilaat valmistivat esittelytekstin yhdestä suomalaisesta ja yhdestä pohjoismaalaisesta nähtävyydestä. Työ tehtiin Word-asiakirjaan, joka jaettiin tekemällä lyhennetystä linkistä QR-koodi. QR-koodit koottiin koulun seinälle.

Jakso huipentui Yllätysmatka-tehtävään, jossa oppilaiden tuli järjestää huoltajalleen syntymäpäivämatka johonkin Pohjoismaahan. Tehtävä perustuu Saunalahden koulun luokanopettaja Pasi Kotilaisen suunnittelemaan projektiin, joka löytyy iTunesU kursseista nimellä Eurooppa 5. lk. matkasuunnitelma / Saunalahden koulu Pasi Kotilainen. Oppilailla on käytettävissä 500 euroa ja lisäksi kahden nopan silmäluvun verran satasia. He suunnittelevat matkan, matkustamiset, majoitukset, ruokailut, päiväohjelmat, mukaan otettavat tavarat ja laativat yksityiskohtaisen matkabudjetin. Tämä oli erittäin innostava tehtävä ja oppilaat uppoutuivat tähän todella. Lopulta oppilaat valmistavat matkasuunnitelmastaan Sway-esityksen.

Jakson päätteeksi pidämme kaikkien nelosluokkien yhteiset opintomessut Pohjoismaista. Oppilaat saavat valita yhden kokonaisuuden, jonka ovat jakson aikana opiskelleet, ja he suunnittelevat ja rakentavat siihen liittyvän messupisteen. Tarkoitus on, että messupisteessä on jokin aktivointiosuus, eli esittelijän tulee aktivoida messuvieraat (koulumme 1.-3. luokkalaiset ja mahdollisesti myös oppilaiden huoltajat) jollain tehtävällä.

Messujen jälkeen pidämme loppukokeen ja lisäksi palaamme jakson alussa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaat arvioivat, miten tavoitteet ovat toteutuneet, miten he ovat kehittyneet keskeisten käsitteiden omaksumisessa ja miten heidän omat tavoitteensa ovat toteutuneet.

Koulun kehittämisestä ja johtamisesta

Sain mahdollisuuden osallistua tällä viikolla Espoon kaupungin järjestämään Koulun kehittäminen ja johtaminen -koulutukseen, jossa kouluttajana toimi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun apulaisrehtori Sampo Lokki.

Koulutuksessa käytiin läpi viisi koulun kehittämisen osa-aluetta (Applen Five Best Practices):

• Johtajuus ja rehtorin visio
• Innovatiiviset opetusmenetelmät ja ilmiöpohjainen oppiminen
• Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
• Uudenlaiset oppimisympäristöt ja niiden muutos
• Menestyksen tunnusmerkit ja mittarit

Työstimme päivän aikana omalle koulullemme kehittämissuunnitelmaa. Sampo puhui innostavasti kehittämisen mahdollisuuksista ja muutoksesta. Tässä on muistiinpanojani täydennettynä omalla pohdinnallani.

21. vuosisadan avaintaidot

Kävimme keskustelua professori Jarkko Hautamäen listaamista 21. vuosisadan avaintaidoista.

1. Äidinkielen hallinta. Konkreettisti: osaa kirjoittaa, mitä näkee. 
2. Kommunikaatio vieraalla kielellä.
3. Matematiikan osaaminen ja perusosaaminen tieteessä ja teknologiassa.
4. Digitaalinen kompetenssi sekä informaation työstämisessä  että somessa
5. Oppimaan oppiminen (kyky ja halu ottaa vastaan uusia  tehtäviä);  ajattelun hallinta. Kyse myös toivon perspektiivistä:  Jotta voi tarttua johonkin, joka on vaikeaa. 
6. Sosiaalisen pääoman rakentamisen taidot 
7. Kyky panna ideat toimeen, yrittäjyys. (esim. kouluun oikeita projekteja)
8. Kulttuuritietoisuus ja ilmaisukyky, kulttuurinen sivistyneisyys.

Myös itsestä huolehtimisen taidot ovat tärkeitä.

Oppiminen 2020-luvulla

Sampolla oli oma visio oppimisesta 2020-luvulla:

• Oppilaan kanssa pohditaan tavoitteet.
• Oppilas rakentaa itse oman päivänsä. Kaikki eivät tee samoja asioita.
• Opettaja toimi resurssipankkina sille, mitä oppilas käy päivän aikana läpi.
• Oppilaalle opetetaan kyky ja ymmärrys verkostoitua niin, että hänen omat oppimistavoitteensa toteutuvat.
• Oppilaalla on käytössä monipuoliset työkalut, esim. verkko-oppimista.

Hän kannusti vahvasti meitä visioimaan. Keskeistä on miettiä se, mitä haluamme rakentaa. Koulu voi valita kehittämiskohteeksi jonkin yhteisen teeman. Kaikkien opettajien ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea samalla tavalla. Suomen koululaitoksen vahvuus on siinä, ettei kouluissa oteta vain yhtä mallia, jota kaikki pakotetaan noudattamaan. Sopivassa suhteessa annetaan ohjatusta ja samaan aikaan paljon vapauksia. Tähän perustuu asiantuntijaorganisaation johtaminen.

Hyväksy muutos

Kouluun kohdistuu nyt paljon erilaisia muutospaineita niin ulkoa kuin sisältäpäin. Esim. oppilaat eivät enää viihdy koulussa. Oppilaille ei ole enää kiinnostavaa se, mitä opettaja kertoo heille, vaan se mitä tehdään yhdessä.

Pedagogiikka on muutoksessa! Opettajan tulee opettaa oppilaille paljon erilaisia taitoja. Opettajilla tulee olla tunne, että he hallitsevat tämän. Kaikkea ei tarvitse itse ja heti osata. Tärkeintä on, että hyväksyy muutoksen ja että on oma halu ja valmius oppia.

Muutoksessa kannattaa keskittyä enemmän laatuun kuin määrään. Rajataan ja tehdään valintoja. Kaikille on löydettävä mielekäs rooli koulun muutoksessa. Koulun ja opettajien tulee löytää omat vahvuutensa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö kannattaa!

Tutkimusten mukaan opettajien välinen yhteistyö lisää työviihtyvyyttä, oppimista ja opetuksen laatua. Koulujen on resursoitava aikaa suunnittelulle ja tässä kannattaa toimia ennakkoluulottomasti. Tiimirakennetta tulee kehittää ja tiimeille tulee antaa aitoa päätäntävaltaa. Sampo esitti kysymyksen, onko tiimissä aitoa päätäntävaltaa, jos heillä ei ole valtaa päättää taloudellisista resursseista. Opettajan on saatava kokea, että hänen tarpeitaan kuunnellaan.

Opettajien koulutus

Kaikista tärkein asia on opettajien kouluttaminen. Sampo mainitsi esimerkin: Kun tehdään laitehankintoja koululle, vähintään 10% tulee budjetoida opettajien koulutukseen. Kaikessa pedagogisessa kouluttamisessa tulee ottaa teknologia mukaan. Koulutuksissa tulee konkreettisesti suunnitella työtä uudella tavalla.

Oppimisympäristöt ja välineet kehittyvät. Tietoverkkoja on myös tärkeä kehittää. Ei kannata tehdä suuria investointeja laitteisiin, jos tietoverkkoyhteydet eivät toimi.

Miten kehitystä arvioidaan?

Koulun tulee sanallistaa toimintaansa, jotta sitä voi mitata ja arvioida. Sanallistettuja ja auki puhuttuja tavoitteita on helpompi arvioida yhteisesti.

Lopuksi

Mikä kehityksen mahdollistaa?

• uusi tapa ajatella
• uusi tapa käsitellä tietoa
• uusi tapa hyödyntää jo osaamaamme
• uusi tapa opettaa

Mitä onnistumiseen tarvitaan?

• kulttuurin muutos, ei pelätä epäonnistumisia
• uudet pedagogiikat - ne ovat mahdollisuus, eivät uhka
• opettajien koulutusta

Koulutus poiki paljon ideoita omaan työhön.

Kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta

Espoon koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavana periaatteena on oppiva yhteisö. Vuosiksi 2016-2022 on valittu teemat, joita kehitetään. Tämän lukuvuoden teema on kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus.

Sellaiset koulut ja luokat, joilla on maahanmuuttajaoppilaita omasta takaa, ovat etulyöntiasemassa. Oppilaat saavat omassa kouluarjessa oppia monikulttuurisuudesta ja oppivat taitoja, joista heillä aivan varmasti on hyötyä tulevaisuudessa.

Oppilaiden eri äidinkieliä voidaan tehdä koulussa näkyviksi. Vieraiden kielten perusfraaseja, tervehdyksiä ja numeroita voidaan opetella yhteisesti. Lisäksi voidaan esitellä eri kulttuureja. Maahanmuuttajaoppilaat toimivat asiantuntijoina.

Oman kulttuurin pohtimista

Työskentelin viime vuonna pienessä Nuuksion koulussa. Saimme kesken lukuvuoden ensimmäistä kertaa koulun historiassa maahanmuuttajien valmistavan luokan. Se oli parasta, mitä lukuvuoden aikana tapahtui. Oppilaat saivat paljon sellaisia oppimiskokemuksia, joista he olisivat muuten jääneet paitsi. Pohdimme lukuvuoden aikana myös sitä, mitä kuuluu omaan identiteettiimme ja suomalaiseen kulttuuriin. Määrittelimme myös sen, mitä kuuluu nuuksiolaisuuteen.

Tänä lukuvuonna työskentelen suuressa Karamzinin koulussa, jossa oppilaiden monikulttuuriset kontaktit ovat vähemmässä. Meille tarjoutui kuitenkin hieno mahdollisuus, kun saimme luokkaamme kuudeksi viikoksi lähihoitajaharjoittelijan, Ghanasta kotoisin olevan Prosperin. Hän kertoi oppilaille paljon omasta taustastaan ja kulttuuristaan. Prosper osasi jo suomea jonkin verran, mutta hän puhui lapsille myös englantia, eli oppilaat saivat usean viikon kielikylvyn. Suosittelen lämpimästi ottamaan työharjoittelijoita kouluun.

Kielitietoisuus

Kielitietoisuuteen liittyy vahvasti se, että tietenalalla keskeiset käsitteet ja termistö tehdään näkyväksi. Itse käytän luokassa tavoitetaulua, johon kirjaamme aina keskeiset käsitteet. Kun käymme läpi oppitunnin tavoitteita, kerron aina mitkä käsitteet on tarkoitus oppia. Kartoitan, mitä oppilaat ennestään tietävät käsitteistä ja tunnin päätteeksi saatan kysyä, mitä tarkennuksia käsitteisiin tuli.

Jos luokassa on maahanmuuttajaoppilaita, on erityisen tärkeää, että käsitteet tehdään näkyviksi. Tällä tavalla oppilaat oppivat, mitkä asiat ovat keskeisiä.

Syntymäpäivälauluja vierailla kielillä

Kun jollain oppilaalla on luokassa syntymäpäivät, varaamme pienen hetken sankarin juhlistamiselle. Yleensä päivänsankari tarjoaa jotain pientä herkkua luokkakavereille. Juhla päättyy onnittelulauluihin. Sankari saa aina valita kaksi kieltä, joilla laulamme. Oppilaat ovat etsineet onnittelulauluja eri kielillä ja koonneet yhteisen listan, jota he täydentävät tasaisin väliajoin. Onnittelulaulujen kautta eri kielet pysyvät hauskalla tavalla osana opetusta.

Todistus hampurilaisena

Joulutodistus tai oikeastaan sen korvaaminen arviointikeskustelulla on puhututtanut viime päivinä. On käyty keskustelua siitä, tarvitaanko todistusta ja minkälaisen sen tulisi olla. Annetaanko arvio numeroilla vaiko sanallisena palautteena?

Omassa koulussani kuudesluokkalaiset saavat tällä viikolla todistuksen, mutta muuten arviointi tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen alkavissa arviointikeskusteluissa. Näihin osallistuvat oppilas, huoltaja(-t) ja opettaja.

Heli Hämäläinen heitti ilmaan idean siitä, että oppilaat laatisivat itse oman todistuksensa. Tämä voisi olla CV, oppimispäiväkirja tai osaamisportfolio.

Päätin kokeilla tätä omien nelosluokkalaisteni kanssa ja varasin tähän aikaa koko viimeisen kouluviikon. Tavoitteiksi asetimme seuraavat asiat:

• Tutustutaan opetussuunnitelmaan
• Luokitellaan mitkä asiat ovat opetussuunnitelmassa keskeisiä
• Tehdään itsearviointia syksyn opiskelusta ja oppimisesta
• Opitaan hampurilaismalli palautteenantotapana, eli aluksi positiivinen palaute (1. leipä), sitten rakentava palaute (pihvi) ja lopuksi positiivinen palaute (2. leipä)
• Kirjoitetaan itselle todistus

Olen puhunut oppilaille paljon oppimisen tavoitteista, niiden asettamisesta ja arvioimisesta. Kirjoitin aiemmin blogissani Tavoitetaulusta. Itse OPS:a emme ole kuitenkaan lukeneet yhdessä. OPS:ssa on paljon haasteellista sisältöä 4. luokkalaisille, mutta olennaisempaa kuin sisältöjen ymmärtäminen on se, että oppilaat ymmärtävät oppimistavoitteiden merkityksen osana opiskelua.

Hampurilaismallin liitin mukaan, koska meidän syksyn kantava teema luokassa on ollut positiivinen puhe, esim.

• positiivisen palautteen antaminen,
• onnistumisiin ja vahvuuksiin keskittyminen,
• hyvän näkeminen toisissa ja hyvän ajatteleminen toisista, ja
• rakentava vuorovaikutus yleisesti

Hampurilaismallin sijasta palautteenannon asiantuntijat suosivat nykyään 5+1 mallia, eli yhtä rakentavaa palautetta kohden tulisi olla viisi positiivista asiaa. Päätin kuitenkin ottaa hampurilaismallin käyttöön, koska se ohjaa konkreettisesti oppilaita kiinnittämään enemmän huomiota hyvin kuin huonosti sujuneisiin asioihin.

Oppilaiden tekemiä hampurilaisia

Työvaiheet

Aluksi muodostimme kolme ryhmää:

• Ryhmä 1 jakoi keskenään oppiaineet. Jokainen oppilas tutustui yhden oppiaineen 4. luokan OPS:iin ja kirjasi siitä 5-10 keskeistä asiaa, jotka nousevat esiin. Tuotokset olivat 4. luokkalaisten näköisiä ja oppilaat oivalsivat monia OPS:n tavoitteita.
• Ryhmä 2 jakoi keskenään oppiaineet. Jokainen oppilas kävi läpi oman oppiaineensa tämän syksyn oppikirjat ja vihkot, ja kirjasi 5-10 keskeistä asiaa, joita olemme syksyn aikana opiskelleet. Tämä onnistui pääosin erittäin hyvin.
• Ryhmä 3 puolestaan kirjasi ylös kaikki syksyn aikana toteutetut isommat tai pienemmät projektit ja muut luokan arkeen liittyvät asiat, jotka ovat jääneet mieleen. Tähän listaan tuli hämmästyttävän monta asiaa, lähes 30.

Työskentely-ympäristönä käytimme O365 ja ryhmät jakoivat tuotoksensa minulle, jonka jälkeen kokosin ne luokkamme muistikirjaan. Samaan aikaan oppilaat askartelivat ja piirsivät itselleen hampurilaiset.

Lisää oppilaiden tekemiä hampurilaisia

Tämän jälkeen aloitimme varsinaisten todistusten kirjoittamisen. Ohjeena oli ensin tutustua ryhmätöiden tuotoksiin ja sitten kirjoittaa seuraavat kolme osiota:

1. leipä = positiivinen palaute katse suunnattuna taaksepäin

• Mikä on mennyt hyvin?
• Mitä olet oppinut?
• Mitä olet oppinut vahvuuksistasi?
• Omat TOP3-projektit, eli mitkä projektit ovat onnistuneet parhaiten? Tavoitteena on kiinnittää oppilaan huomio hänen parhaimpiin projekteihinsa, jotta hän voi hyödyntää niissä oppimiaan asioita tulevissa projekteissa.

pihvi = rakentava palaute

• Missä voit parantaa?
• Mitä olisit halunnut tehdä toisin?

2. leipä = positiivinen palaute katse suunnattuna eteenpäin

• Missä aiot parantaa?
• Aseta tavoitteita ja kirjoita toimenpiteitä. Mieti mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on sinulle tai luokkakavereillesi.
• Mitä vahvuuksia voit hyödyntää, jotta onnistut?

Lopuksi dokumentoimme syksyn aikana tehtyjä töitä valokuvien muotoon ja liitimme ne todistukseen. Ohjeet olivat:

• Ota valokuva vihkosi tai oppikirjasi sivulta, johon olet erityisen tyytyväinen, siisti käsiala tai jokin haasteellinen tehtävä, jonka sait ratkaistua. 
• Ota valokuva sellaisista töitä, joista olet erityisen ylpeä.
• Ota valokuva työskentelytaitojen itsearviointilomakkeesta (tämä on koko koulun yhteinen lomake)

Oppilaat kirjoittivat todistuksensa O365:ssa, jakoivat sen tekemällä linkistä QR-koodin ja liimasivat koodin oman hampurilaisensa päälle tai takapuolelle. Yllätyin positiivisesti, kuinka hyvin oppilaat pystyivät pohtimaan omaa oppimistaan ja asettamaan tavoitteita. Tarkoitus on arviointikeskusteluissa keskustella todistuksesta ja täydentää siitä. Lisäksi kevätlukukauden viimeisellä viikolla jatkamme todistuksen täydentämistä laajemmin ja pikku hiljaa oppilaille syntyy oma osaamisportfolio.

Ilmaisutaitoa ei sovi unohtaa

Tajusin jokin aika sitten, että olen tämän syksyn aikana uuden luokkani kanssa painottanut opetuksessa aika paljon yksilöllistä oppimista, ryhmätyötä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Ilmaisutaidon harjoitukset, joita olen aikaisemmin teettänyt suht paljon, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lukuvuotta on onneksi vielä yli puolet jäljellä, joten tässä on aikaa korjata tilanne.

Päätin, että kokeilen kahta uutta harjoitusta, joita en aikaisemmin ole käyttänyt.

Roolipelidraamaa

Ensimmäinen näistä oli roolipelin tapainen draamaharjoitus. Aluksi kerroin oppilaille tilannekuvan. "Kohta alkaa hienot illalliset, joihin osallistuu erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Minä olen hovimestari ja te näyttelette vieraita."

Sitten annoin jokaiselle oppilaalle paperin ja ohjeistin heitä kirjoittamaan kuvailun yhdestä vieraasta. Opastuksena annoin vielä seuraavat asiat: nimi, ikä, ammatti, outo tapa, syy miksi on tullut illalliselle, mitä henkilö on tehnyt ennen illalliselle tuloa jne. Oppilaat innostuivat tehtävästä ja kaikki kirjoittivat antaumuksella kuvailuja.

Keräsin paperit ja kerroin, että illallisella tapahtuu yllättäen murha, jota saapuu selvittämään salainen agentti. Oppilaat ovat aikaisemmin syksyllä kirjoittaneet kauhutarinoita ja tällä viikolla olemme äidinkielen tunneilla käsitelleet salapoliisikertomuksia, joten vastaavat jännittävät teemat innostavat heitä.

Valitsin kaksi paperia. Toiseen kirjoitin oppilaan kirjoittaman tekstin perään murhaaja ja toiseen salapoliisi. Tämän jälkeen sotkin paperit ja jaoin jokaiselle oppilaalla yhden paperin. Oppilaat lukivat roolinsa ja eläytyivät siihen. He järjestelivät pulpetit ravintolasaliksi ja sitten aloitimme roolipelin.

Oppilaat olivat aivan liekeissä! En muista nähneeni niin innokasta näyttelemistä! Parasta oli se, että kaikki pääsivät samaan aikaan esiintymään, osa keskeisesti, osa sivummalla, mutta kaikki samaan aikaan mukana. Turvallista ilmaisutaidon harjoittelua, leikkiä suorastaan!

Hetken kuluttua sanoin hovimestarina, että salapoliisille on puhelu aulassa, jolloin salapoliisia näyttelevä henkilö esittäytyi muille ja poistui sen jälkeen käytävään. Yhtäkkiä tuli sähkökatko ja valot sammuivat. Olin aiemmin ohjeistanut, että murhaaja käy koskettamassa jotakuta vieraista ja 5 sekuntia kosketuksen jälkeen se oppilas, jota on kosketettu, kaatuu maahan. Sitten sähköt palautuvat ja salapoliisi tulee selvittämään murhaa ja kyselemään muiden alibeja. Koko ajan näytellään omassa roolissa.

Tällä rooliharjoituksella päästään harjoittelemaan paitsi esiintymistä myös ryhmätyötaitoja, tunteiden ilmaisua, rooliin eläytymistä jne. Harjoitus vahvistaa luokan yhteishenkeä! Oppilaat innostuvat aivan varmasti! He puhuvat harjoituksesta vielä seuraavanakin päivänä.

Ryhmätyön videokuvaaminen

Syksyn kantavana teemana meillä on luokassa ollut Taitavan tiimin tunnusmerkit ja yhteistyötaitojen kehittäminen. Ajattelin, että tätä voisimme harjoitella myös toisella ilmaisutaidon harjoituksella. Muodostimme 4-5 oppilaan pienryhmiä ja sanoin, että videokuvaamme seuraavan harjoituksen, jotta oppilaat voivat analysoida, miten Taitavan tiimin tunnusmerkit toteutuvat.

Tehtävänanto oli seuraava. "Olette ryhmänne kanssa  haaksirikkoutuneena autiolla saarella. Teillä ei ole venettä, jolla pääsisitte pois. Eikä vene edes auttaisi, sillä olette niin kaukana mantereesta, että venematka on mahdoton. Viiden minuutin kuluttua saaren yli lentää lentokone. Teidän tehtävänänne on sopia, miten kiinnitätte lentokoneen huomion, jotta pääsette saarelta pois."

Oppilaat ryhtyivät ideoimaan ryhmässä ja kuvasimme heidän keskustelua ja tehtävän toteutuksen.

Ennen videoiden katsomista annoin oppilaille tarkkailutehtäviä. Ryhmätyön aihe oli oppilaille mieluinen ja heitä innostava, joten saimme jokaiselta ryhmältä erinomaiset esimerkit taitavista tiimeistä. Seuraavia asioita tarkkailimme:

• Miten tiimi käsittele haasteita?
• Vallitseeko tiimissä kunnioittava ja arvostava asenne?
• Osaako tiimi tehdä päätöksiä yhdessä?
• Kuluuko aikaa tehtävän kannalta turhiin asioihin?
• Sitoutuvatko kaikki työskentelyyn?
• Osataanko väitellä, mutta ei turhista asioista?
• Miten johtajuus otetaan?
• Ollaanko yhtenäisiä vai pomottaako joku?
• Keksitäänkö uusia oivalluksia?
• Kuunnellaanko muita?

Videoiden purun yhteydessä kannattaa korostaa rakentavan palautteen antamista ja onnistumisiin keskittymistä.

Videokuvaamista voisi jatkossakin käyttää ryhmätöissä osana työprosessin arviointia ja oppimisen dokumentointia. Kun oppilaat sopivat ryhmätöissä rooleja, esim. johtaja, kirjuri, ajanottaja (KelloKalle), kannustaja/rohkaisija, niin yksi uusi rooli voisi olla oppimisen ja ryhmätyön dokumentoija, eli videokuvaaja, joka koostaisi ryhmätyön eri vaiheista lyhyen videon. Tämä helpottaisi myös oppilaiden itsearvioinnin tekemistä.

Mightifier-metodilla mahtauttamista

Olemme viimeisen kahden kuukauden aikana hyödyntäneet luokassa Mightifier-metodia, eli luokan mahtavointia. Ohjelman parissa työskentelevä Markus Rautopuro vinkkasi minulle tästä ja pääsimme pilotoimaan ohjelmaa.

Mightifierissa annetaan palautetta 1-2 luonteenvahvuudesta.

Mightifierin ydinajatuksena on löytää hyvää jokaisen lapsen toiminnasta. Henkilökohtaisen kehityksen kannalta on arvokasta, että lapset saavat positiivista palautetta toiminnastaan ja että he ymmärtävät olevansa itse vastuussa omasta käytöksestään. Mightifierissa lapset antavat luokkakavereilleen vertaispalautetta onnistumisista päivittäisissä tilanteissa. Tavoitteena on luoda hyvinvoiva ja iloinen luokka, joka haluaa innokkaasti oppia uutta.

Aluksi rekisteröidyin ohjemaan ja tein oppilaille tunnukset. Rekisteröitymisen jälkeen sain käyttööni Mightifierin vahvuuskortit ja valmiit tuntisuunnitelmat. Olimme jo aikaisemmin käsitelleet luonteenvahvuuksia luokassa, joten pidin siksi vain kaksi johdantotuntia ennen kuin aloitimme mahtavoinnin. Oppilaat latasivat sovellukset koulun iPadeille. He saivat QR-koodilla toimivat rekisteröitymiskortit, joten oppilaiden kirjautuminen sujuu todella nopeasti, ihan muutamassa sekunnissa.

Vahvuuksien valinnan jälkeen perustellaan, miten ko. vahvuudet näkyvät kaverin onnistumisissa.

Ohjelma arpoo jokaiselle oppilaalle aina yhden luokkakaverin, jolle hän antaa palautetta. Palautetta annetaan 1-2 luonteenvahvuudesta ja oppilaan onnistumisista. Opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden antamia palautteita ja kun kaikki ovat valmiita, opettaja julkaisee palautteet. Tämän jälkeen aloitamme yleensä toisen kierroksen ja ohjelma arpoo oppilaalle uuden luokkakaverin.

Mightiferin suositus on pitää mahtavointikierroksia kahdesti viikossa. Yhteen sessioon menee 5-10 minuuttia. Me olemme pitäneet kierroksia kaksi kertaa viikossa yleensä aina kolme kierrosta kerrallaan.

Vahvuuskortit auttavat konkretisoimaan vahvuudet oppilaille.

Oppilaat ovat pitäneet sovelluksen käytöstä ja olemme käyneet hyviä keskusteluja positiivisen palautteen voimasta. Olemme mm. opetelleet käytännön tilanteissa palautteenantoa hampurilaismallin mukaisesti:

• aluksi leipänä positiivinen palaute,
• sitten pihvinä rakentava palaute kehitysehdotuksena, ja
• lopuksi toisena leipänä vielä positiivinen kehu, jotta vastaanottajalle jää hyvä mieli ja hän haluaa lähteä tavoittelemaan kehittymistä.

Opettajan kannalta ohjelman etu on siinä, että mahtavointikierros on helppo ja nopea toteuttaa. Ei tarvitse kierrättää papereita ja arpoa oppilaspareja. Mahtavointikierroksesta tulee nopeasti rutiini. Oppilaat oppivat omista vahvuuksistaan, palautteenantamis- ja vastaanottamistaitoja, optimistista ajattelua ja empatiaa. Heidän itsetuntonsa vahvistuu. Lisäksi luokan yhteishenki vahvistuu ja yhteistyötaidot kehittyvät. Arvioisin, että tällä on myös yhteys kiusaamisen vähentymiseen.

Olemme puhuneet luokassa siitä, että positiivista palautetta ei voi antaa liikaa, kunhan se on aina rehellistä. On tärkeää oppia näkemään muissa ihmisissä ja asioissa niiden hyvät puolet. Tavoitteena voisi olla se, että yhtä rakentavaa palautetta kohden olisi aina viisi positiivista palautetta. Tämä vaatii opettajalta aika paljon ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ettei tähän kyllä aina päästä, mutta onpahan jotain mitä tavoitella.