Haasteelliset tilanteet oppilaan huoltajan kanssa

Kävin viime vuonna Espoon Keinumäen sairaalakoulun konsultoivan erityisopettajan Sari Karjalaisen kanssa hyvän keskustelun haasteellisista tilanteista oppilaan huoltajien kanssa. Lueskelin muistiinpanojani keskustelusta, jotka seuraavaksi esittelen täydennettynä omilla ajatuksillani.

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus

Koulut toimivat kasvatuskumppanuudessa oppilaan huoltajien kanssa. Kun oppilaalla on koulussa haasteita, otetaan yleensä oppilaan huoltajat mukaan miettimään ratkaisuja haasteisiin. Vastaavasti koulut kannustavat myös oppilaan huoltajia olemaan yhteydessä kouluun, jos huoltajilla on oman lapsensa koulunkäyntiin liittyviä huolia.

Huoltajat, jotka ovat huolissaan, ottavat yhteyttä kouluun. Se on lähtökohtaisesti hyvä asia ja kertoo siitä, että huoltajat välittävät lapsesta. Huoltajalle oma lapsi on kaikkein arvokkain. Tätä asiaa tulee arvostaa.

Vaatimuksia eri suunnista

Opettaja huomioi työssään kaikki oppilaat ja tästä syystä opettaja joutuu välillä tasapainoilemaan erilaisten vaatimusten ristitulessa. Kouluun kohdistuu eri suunnista usein hyvinkin ristikkäisiä vaatimuksia, jotka saattavat tehdä toimintaympäristöstä haasteellisen. Koulussa on myös paljon vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita, joista opettaja ei voi puhua. Huoltajien omat kouluaikaiset tunteet saattavat nousta uudestaan esille oman lapsen koulunkäynnin aikana.

Wilma

Aktiivinen viestintä kodin ja koulun välillä on tärkeää ja tähän opettajan kannattaa panostaa. Myös ensikohtaamista oppilaiden ja huoltajien kanssa kannattaa valmistella. Viestinnässä Wilma toimii hyvänä työvälineenä ennen kaikkea pienten rutiininomaisten asioiden tiedottamisessa tai positiivisen palautteen antamisessa oppilaan toiminnasta koulussa. Itse olen käyttänyt opettajan wilmassa antamasta positiivisesta palautteesta nimitystä "syöttöpisteiden antaminen". Opettaja antaa syöttöjä huoltajalle kehumalla lasta. Huoltaja voi vastaanottaa syötön ja kehua lasta kotona onnistumisista koulussa. Tätä kautta saadaan aikaan koulunkäyntiä tukeva positiivinen kierre. Olen myös pyytänyt oppilaiden huoltajia antamaan syöttöpisteitä koululle ja kertomaan oppilaan onnistumisista kotona, ja olen hyödyntänyt niitä koulussa.

Puhelinsoitto tai tapaaminen koululla

Seuraavissa asioissa on hyvä olla yhteydessä puhelimitse huoltajaan:

• Asiat, jotka herättävät negatiivisia tunteita
• Asiat, joissa väärinymmärryksen riski on suurempi
• Asiat, jotka vaativat neuvottelua ja yhteisiä sopimuksia
• Asiat, joihin liittyy kaksi tai useampi oppilas

Tarvittaessa voi kutsua huoltajat koululle keskusteluun. Tähän liittyen on hyvä muistaa seuraavat asiat:

• Suunnittele tilaisuus etukäteen. Tiedota tarvittaessa etukäteen tapaamisen asialista ja aikataulu. Kertaa ne tai esittele ne viimeistään tapaamisen alussa. Pidä kiinni aikataulusta.
• Johda keskustelua.
• Tarjoa kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi.
• Kiitä huolen esittämisestä. Kiitä myös, vaikka asia olisi koulussa jo hoidossa.
• Kysy, mitä huoltaja toivoo sinulta.
• Korosta, että koulussa toimitaan ohjeen mukaan.
• Jos tilanne on haastava ja huoltajat eivät halua toimia yhteistyössä koulun kanssa, kysy  haluavatko huoltajat olla koulun kanssa yhdessä.
• Katkaise vääriltä huhuilta siivet. Kysy tarvittaessa huoltajalta, onko hän varmistanut asian tai keneltä hän on tietonsa saanut. 
• Tuo esiin hyvät signaalit.
• Sopikaa miten viestitään muille.
• Tee yhteenvetoja, varsinkin keskustelun lopussa:
• Keskustelun lopputulemat
• Suunnitelmat jatkoa varten
• Käytössä oleva osaaminen
• Kuvaa kehityskaaret
• Kysy mitä tunteita tämä herättää.
• Esitä uskomus/toivomus, että asiat paranevat.
• Korosta, että yliodotuksia on varottava. Lapset kehittyvät yleensä pienin askelin.
• Korosta sitoutumista yhteisiin päätöksiin/sopimuksiin.
• Sopikaa, miten toimitaan, jos huolta vielä ilmenee.
• Kiitä vielä lopuksi.

Jokainen opettaja joutuu työuransa aikana haasteellisiin tilanteisiin. Se, että joku kyseenalaistaa ammattitaitosi on ikävää, mutta siihen voi varautua. Haastavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että yleensä ja ylivoimaisen enemmistön kanssa asiat sujuvat erittäin hyvin, ja että haastavista tilanteista voi oppia eniten.

Minkälaista osaamista opettajan työssä vaaditaan?

Keskustelin jokin aika sitten tuttavani kanssa siitä, minkälaista kokonaisvaltaista osaamista opettajalta vaaditaan. Vastauksen antaminen lyhyesti osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Tästä innostuneena kirjoittelin parin päivän ajan muistiin asioita, joita minulle tuli mieleen.

Jaottelin asiat seuraavien otsikoiden alle:

1. Hyvinvointiosaaminen
2. OPS-osaaminen
3. Kehittämisosaaminen
4. Työyhteisöosaaminen
5. Itsensä johtaminen

Vastaamisen yhteydessä olisi myös hyvä pohtia opettajan työn arvopohjaa ja työn merkityksellisyyden kokemista, koska niillä on suuri vaikutus opettajan työhön, mutta jätän ne tässä pois.

1. Hyvinvointiosaaminen

• Oppilaiden arvostava kohtaaminen
• Innostaminen oppimaan ja yrittämiseen
• Kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa
• Ratkaisukeskeinen ajattelu. Tähän positiivinen pedagogiikka on hyvä apu.
• Kannustava arviointi
• Hyvä itsetunto kaikille. Oppilaat tulevat tietoisiksi omista vahvuuksistaan.
• Koko koulu ohjaa -periaate, vastuunottoa kaikista koulun oppilaista.
• Halu moniammatilliseen yhteistyöhön
• Työ ei ole vain osaamisen ja osallisuuden kehittämistä, vaan myös välittämistä.

2. OPS-osaaminen

• Ymmärrys opetussuunnitelmasta, ja siitä, mitä se tarkoittaa käytännön työssä.
• Käsitys tulevaisuuden taidoista
• Tiedot ja taidot yhdessä
• Tavoitteiden asettaminen ja niiden arviointi. Tavoitteet ja kehittyminen näkyväksi oppilaille.
• Lähtötaso ja tavoitteet tulee sanallistaa, jotta niitä voi mitata.
• Digitalisaatio ja oppiminen
• Monialaiset oppimiskokonaisuudet
• Itseohjautuvuus
• Oma oppimispolku
• Laaja-alainen osaaminen
• New pedagogy of Deep Learning, miten oppiminen tapahtuu, mitä oppimisessa tapahtuu?

3. Kehittämisosaaminen

• Osallistuminen oppivaan yhteisöön
• Rohkeutta kokeilla ja olla innovatiivinen
• Halu jakaa asioita ja halu oppia uutta. Tieto kehittyy, kun sitä jakaa.
• Halu olla mukana kehittämässä toimintakulttuuria
• Kyky rajata asioita. Kaikkeen uuteen ei heti tarvitse lähteä mukaan, mutta muutokselle ei voi sanoa Ei.

4. Työyhteisöosaaminen

• Hyvät vuorovaikutustaidot
• Empatiakyky. Ymmärrys siitä, että työyhteisössä ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat.
• Kaikilla on omat vahvuudet ja jokaisen tulisi saada käyttää omia vahvuuksiaan. Kaikkien panos on arvokas.
• Yhteistyö mahdollistaa uuden oppimisen, oman työn arvioimisen, innostuksen lisääntymisen ja tuen arkityössä.
• Vastuunottoa yhteisistä asioista.
• Jaetun johtajuuden mallia on ajettu vahvasti kouluyhteisöön, ja kun se tapahtuu sopimusperäisesti, sitoutuminen kasvaa.

5. Itsensä johtaminen

• Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen.
• Oma itsetuntemus
• Kiireen kesyttäminen
• Muutoksen hyväksyminen. Mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos.
• Positiivinen elämänasenne ja avoin suhtautuminen eteen tuleviin tilanteisiin.
  

Monialainen oppimiskokonaisuus aiheesta Pienoisyhteiskunta

Aloitimme tammikuussa monialaisen oppimiskokonaisuuden. Projektin alkuosa perustuu Soukan koulun opettajan Simon Koivumaa suunnittelemaan kokonaisuuteen, joka löytyy iBooks Storesta nimellä Kartat ja kaupungit / Simon Koivumaa. Loppuosan suunnittelin itse.

Projektin vaiheet olivat lyhykäisyydessään seuraavat:

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen
2. Kokousten pitäminen
3. Karttojen piirtäminen
4. Työpaikkavierailut
5. Oppilaiden kokonaan ideoima osuus
6. Näyttelyn rakentaminen

1. Kaupungin suunnitteleminen ja rakentaminen

Oppilaat rakensivat luokkaan pienoismallin kaupungista. Aluksi oppilaat pohtivat eri kaupunginosia ja niille ominaisia piirteitä. He päättivät, mitkä kaupunginosat rakennetaan. Oppilaat valitsivat seuraavat: keskusta, lähiö, teollisuusalue, maaseutu ja saaristo. Oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja kukin ryhmä rakensi yhden kaupunginosan. Kaupunginosat rakennettiin isoille pahvilevyille. Rakennukset tehtiin kierrätysmateriaaleista.

Kaupunki alkaa hahmottua

2. Kokousten pitäminen

Koko ajan toimittiin pienryhmissä, pidettiin suunnittelukokouksia, laadittiin kokouspöytäkirjoja ja jaettiin tietoa yhteisesti. Tieto- ja viestintätekniikka oli koko projektin aikana tiiviisti mukana ja yhteiset tuotokset vietiin luokan sähköiseen muistikirjaan ClassNotebookiin.

Kokouksissa sovittiin myös kaupungin, kaupunginosien, teiden, vesistöjen ja rakennusten nimet. Lisäksi sovittiin kaupungin asukkaista ja yleistiedoista. Kaupungin yritykset ryhmiteltiin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinoihin.

Valmis kaupunki. Kaupungin nimeksi tuli Seal City - Hyljekaupunki.

3. Karttojen piirtäminen

Oppilaat piirsivät karttoja kaupungista. Tähän käytimme ShetchBookXpress -sovellusta, joka oli itselleni uusi. Se toimi tähän tarkoitukseen oikein hyvin.

Opettajakin kokeili kartan piirtämistä. Oppilaiden kartoista tuli paljon parempia.

4. Työpaikkavierailut

Teimme työpaikkavierailuja oppilaiden huoltajien työpaikolle. Oppilaat pohtivat etukäteen kysymyksiä, joihin halusimme vierailuilla vastaukset. Kaikille yhteiset aiheet olivat työn hakeminen, työhaastattelu, työelämän pelisäännöt ja työnteon muuttuminen. Lisäksi selvitettiin ko. alalle ominaisia asioita. Osa vierailusta toteutettiin niin, että oppilaan huoltaja tuli kouluun kertomaan työstään. Saimme mm. kuulla koululla hienot esitykset musiikkiopiston toiminnasta ja vanhusten palveluasumisesta sekä vierailla isossa paino- ja mainostalossa.

Oppilaat työpaikkavierailulla Lönnberg Print&Promossa.

5. Oppilaiden ideoima osuus

Kun kaupunki oli valmis, oppilaat saivat itse ehdottaa, mitä haluaisivat seuraavaksi tehdä kaupungille. Keräsin oppilaiden ideat ja luokittelin ne kuuteen ryhmään, joista oppilaat valitsivat itselle mieluisimman. Aiheiksi tulivat:

• Historia: Oppilaat kertoivat kaupungin historiasta, miten kaupunki oli syntynyt, keitä ensimmäiset asukkaat olivat ja miten he elivät. Tämä tehtiin aikajanan muodossa.
• Ihmiset ja demokratia: Oppilaat kertoivat kaupungin asukkaista mm. kaupunginjohtajasta, sankarista, pahiksesta ja siitä, miten he elävät. Lisäksi he kertoivat kaupungin päätöksenteosta, mistä päätetään yhdessä ja miten tämä tapahtuu.
• Yritykset ja elinkeinot: Oppilaat listasivat kaupungin palvelu-, teollisuus- ja maatalouselinkeinot, ja kuvasivat niiden tuotantoketjuja.
• Työelämässä menestyminen: Oppilaat valitsivat muutaman kaupungissa sijaitsevan yrityksen ja laativat niihin työpaikkailmoitukset. Tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat työhakemuksia ja hakivat yrityksiin töihin. He kuvasivat työhaastattelun ja listasivat työelämässä menestymisen pelisääntöjä.
• Kartat ja liikenne: Oppilaat valmistivat erilaisia karttoja kaupungista ja suunnittelivat ja sijoittivat kaupunkiin liikennemerkkejä.
• Videon tekeminen: Oppilaat valmistivat esittelyvideon kaupungista ja videon kaupungin sankarista ja pahiksesta seikkailemassa kaupungissa.

Kaikki tuotokset vietiin sähköiseen muotoon pilveen, ja linkeistä niihin tehtiin QR-koodit, jotka tuotiin kaupungin yhteyteen. Jokainen ryhmä esitteli muille omat tuotoksensa.

6. Näyttelyn rakentaminen

Projektin päätteeksi järjestämme pienoisyhteiskunnasta viikon kestävän näyttelyn koulun kirjastoon.

Opettajan kokemukset

• Projekti onnistui hyvin, koska oppilaat innostuivat siitä.
• Jotkin aiheet olivat nelosluokkalaisille hieman haastavat, mutta kun oppilaita opasti, he pääsivät eteenpäin.
• Opettajan kannalta vaikeinta oli jättäytyä suunnitteluvaiheessa taka-alalle ja varata aikaa ryhmien kokouksille.
• Tuotoksista tuli nelosluokkalaisten näköisiä ja oppilaat olivat kaupungista ylpeistä.
• Huoltajat saatiin osallistettua.
• TVT-taitoja päästiin kehittämään monipuolisesti mm. luokan muistikirjan ja OneDriven käyttö kasvoi.
• Oppilaat oppivat ratkaisemaan ristiriitoja, tekemään valintoja, toimimaan demokraattisesti, ottamaan muiden mielipiteet huomioon ja sitoutumaan yhteisiin päätöksiin.
• Aikaa projektiin meni paljon, mutta niin oli tarkoituskin. Arvioisin, että n. 26-34h + kaksi kokonaista koulupäivää (kaupungin suunnittelemiseen 2h, rakentamiseen 8-12h, kokouksiin 3-4h, karttojen tekemiseen 1-2h, työpaikkavierailuihin ja kysymysten suunnittelemiseen 5h + kaksi kokonaista koulupäivää, oppilaiden ideoimaan osuuteen 6-8h ja näyttelyn rakentamiseen 1h.)
• Oppilaiden ideoimassa osuudessa opettajan rooli oli vaikea, koska oppilaat tekivät ryhmissä niin montaa eri asiaa. Korostin oppilaille sitä, että heidän tulee itse miettiä ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin.

Pohjoismaat-opintokokonaisuus

Aloitimme tammikuussa kaikkien koulumme nelosluokkien yhteisen Pohjoismaat-opintokokonaisuuden. Jakson aikana työskentelimme vaihtelevissa kokoonpanoissa ja kaikki opettajat opettivat kaikkia nelosluokkia.

Johdantotunnilla keskityimme jakson tavoitteisiin. Olimme jakaneet tavoitteet kolmeen ryhmään:

• Opintojakson tieto- ja taitotavoitteet opettajan asettamina.
• Jakson keskeiset käsitteet, joista teimme lähtöarvioinnin.
• Oppilaiden itse asettamat omat tavoitteet.

Jakson tavoitekortti

Tarkoitus on, että jakson lopussa palaamme tavoitteisiin ja arvioimme niiden toteutumista.

Jakson alussa tutustuimme ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin tuotantoon. Oppilaat saivat valita kolmesta elokuvavaihtoehdoista itsellensä mieluisimman, jonka halusivat katsoa. Tämän jälkeen kirjoitimme elokuvista elokuva-arvostelun. Lisäksi oppilaat lukivat jakson aikana neljän hengen ryhmissä pohjoismaalaisen kirjailijan tuotoksen ja tekivät lukupiirissä tehtäviä.

Pajatunneilla (kolme peräkkäistä maanantaita, á 2h) oppilaat työskentelivät kolmessa ryhmässä niin, että kaikki kiersivät kaikki kolme pajaa. Teemoina olivat

• esittelyvideon tekeminen jostakin Pohjoismaasta iMoviella ryhmätyönä,
• ilmastoon tutustuminen, ilmastodiagrammin rakentaminen ja vertailututkimus, jossa verrattiin Espoon ilmastoa johonkin Pohjoismaiden pääkaupungin ilmastoon PowerPointilla yksilötyönä, ja
• Golfvirta, kasvillisuusvyöhykkeet ja karttatehtäviä yksilö- ja paritöinä.

Kuvistunnilla oppilaat valmistivat ison kartan Pohjoismaista, joka piirrettiin Smartin avulla suureksi ja väritettiin. Karttaa käytettiin mm. esittelyvideoiden teossa ja kartta oli koko jakson ajan luokkamme takaosassa lattialla.

Oppilaiden valmistama suuri Pohjoismaiden kartta.

Kotona oppilaat opiskelivat itsenäisesti Pohjoismaiden perustietoja, ja näitä testattiin Kahoot-tietovisoissa, joita on valmiiksi tehtynä hyvin tarjolla. Kahoot-visoista oppilaat pitivät kovasti. Lisäksi pidettiin karttakoe.

Oppilaat valmistivat neljän hengen ryhmissä esitelmät kaikista Pohjoismaista. Työskentely-ympäristönä oli OneNote -muistikirja, johon oppilaat pystyivät hyvin liittämään kuvia. Myös tekijänoikeuksia kerrattiin samalla. Oppilaat esittivät omat työnsä muille ryhmille ja niitä arvioitiin.

Lisäksi oppilaat valmistivat esittelytekstin yhdestä suomalaisesta ja yhdestä pohjoismaalaisesta nähtävyydestä. Työ tehtiin Word-asiakirjaan, joka jaettiin tekemällä lyhennetystä linkistä QR-koodi. QR-koodit koottiin koulun seinälle.

Jakso huipentui Yllätysmatka-tehtävään, jossa oppilaiden tuli järjestää huoltajalleen syntymäpäivämatka johonkin Pohjoismaahan. Tehtävä perustuu Saunalahden koulun luokanopettaja Pasi Kotilaisen suunnittelemaan projektiin, joka löytyy iTunesU kursseista nimellä Eurooppa 5. lk. matkasuunnitelma / Saunalahden koulu Pasi Kotilainen. Oppilailla on käytettävissä 500 euroa ja lisäksi kahden nopan silmäluvun verran satasia. He suunnittelevat matkan, matkustamiset, majoitukset, ruokailut, päiväohjelmat, mukaan otettavat tavarat ja laativat yksityiskohtaisen matkabudjetin. Tämä oli erittäin innostava tehtävä ja oppilaat uppoutuivat tähän todella. Lopulta oppilaat valmistavat matkasuunnitelmastaan Sway-esityksen.

Jakson päätteeksi pidämme kaikkien nelosluokkien yhteiset opintomessut Pohjoismaista. Oppilaat saavat valita yhden kokonaisuuden, jonka ovat jakson aikana opiskelleet, ja he suunnittelevat ja rakentavat siihen liittyvän messupisteen. Tarkoitus on, että messupisteessä on jokin aktivointiosuus, eli esittelijän tulee aktivoida messuvieraat (koulumme 1.-3. luokkalaiset ja mahdollisesti myös oppilaiden huoltajat) jollain tehtävällä.

Messujen jälkeen pidämme loppukokeen ja lisäksi palaamme jakson alussa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaat arvioivat, miten tavoitteet ovat toteutuneet, miten he ovat kehittyneet keskeisten käsitteiden omaksumisessa ja miten heidän omat tavoitteensa ovat toteutuneet.

Koulun kehittämisestä ja johtamisesta

Sain mahdollisuuden osallistua tällä viikolla Espoon kaupungin järjestämään Koulun kehittäminen ja johtaminen -koulutukseen, jossa kouluttajana toimi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun apulaisrehtori Sampo Lokki.

Koulutuksessa käytiin läpi viisi koulun kehittämisen osa-aluetta (Applen Five Best Practices):

• Johtajuus ja rehtorin visio
• Innovatiiviset opetusmenetelmät ja ilmiöpohjainen oppiminen
• Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
• Uudenlaiset oppimisympäristöt ja niiden muutos
• Menestyksen tunnusmerkit ja mittarit

Työstimme päivän aikana omalle koulullemme kehittämissuunnitelmaa. Sampo puhui innostavasti kehittämisen mahdollisuuksista ja muutoksesta. Tässä on muistiinpanojani täydennettynä omalla pohdinnallani.

21. vuosisadan avaintaidot

Kävimme keskustelua professori Jarkko Hautamäen listaamista 21. vuosisadan avaintaidoista.

1. Äidinkielen hallinta. Konkreettisti: osaa kirjoittaa, mitä näkee. 
2. Kommunikaatio vieraalla kielellä.
3. Matematiikan osaaminen ja perusosaaminen tieteessä ja teknologiassa.
4. Digitaalinen kompetenssi sekä informaation työstämisessä  että somessa
5. Oppimaan oppiminen (kyky ja halu ottaa vastaan uusia  tehtäviä);  ajattelun hallinta. Kyse myös toivon perspektiivistä:  Jotta voi tarttua johonkin, joka on vaikeaa. 
6. Sosiaalisen pääoman rakentamisen taidot 
7. Kyky panna ideat toimeen, yrittäjyys. (esim. kouluun oikeita projekteja)
8. Kulttuuritietoisuus ja ilmaisukyky, kulttuurinen sivistyneisyys.

Myös itsestä huolehtimisen taidot ovat tärkeitä.

Oppiminen 2020-luvulla

Sampolla oli oma visio oppimisesta 2020-luvulla:

• Oppilaan kanssa pohditaan tavoitteet.
• Oppilas rakentaa itse oman päivänsä. Kaikki eivät tee samoja asioita.
• Opettaja toimi resurssipankkina sille, mitä oppilas käy päivän aikana läpi.
• Oppilaalle opetetaan kyky ja ymmärrys verkostoitua niin, että hänen omat oppimistavoitteensa toteutuvat.
• Oppilaalla on käytössä monipuoliset työkalut, esim. verkko-oppimista.

Hän kannusti vahvasti meitä visioimaan. Keskeistä on miettiä se, mitä haluamme rakentaa. Koulu voi valita kehittämiskohteeksi jonkin yhteisen teeman. Kaikkien opettajien ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea samalla tavalla. Suomen koululaitoksen vahvuus on siinä, ettei kouluissa oteta vain yhtä mallia, jota kaikki pakotetaan noudattamaan. Sopivassa suhteessa annetaan ohjatusta ja samaan aikaan paljon vapauksia. Tähän perustuu asiantuntijaorganisaation johtaminen.

Hyväksy muutos

Kouluun kohdistuu nyt paljon erilaisia muutospaineita niin ulkoa kuin sisältäpäin. Esim. oppilaat eivät enää viihdy koulussa. Oppilaille ei ole enää kiinnostavaa se, mitä opettaja kertoo heille, vaan se mitä tehdään yhdessä.

Pedagogiikka on muutoksessa! Opettajan tulee opettaa oppilaille paljon erilaisia taitoja. Opettajilla tulee olla tunne, että he hallitsevat tämän. Kaikkea ei tarvitse itse ja heti osata. Tärkeintä on, että hyväksyy muutoksen ja että on oma halu ja valmius oppia.

Muutoksessa kannattaa keskittyä enemmän laatuun kuin määrään. Rajataan ja tehdään valintoja. Kaikille on löydettävä mielekäs rooli koulun muutoksessa. Koulun ja opettajien tulee löytää omat vahvuutensa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö kannattaa!

Tutkimusten mukaan opettajien välinen yhteistyö lisää työviihtyvyyttä, oppimista ja opetuksen laatua. Koulujen on resursoitava aikaa suunnittelulle ja tässä kannattaa toimia ennakkoluulottomasti. Tiimirakennetta tulee kehittää ja tiimeille tulee antaa aitoa päätäntävaltaa. Sampo esitti kysymyksen, onko tiimissä aitoa päätäntävaltaa, jos heillä ei ole valtaa päättää taloudellisista resursseista. Opettajan on saatava kokea, että hänen tarpeitaan kuunnellaan.

Opettajien koulutus

Kaikista tärkein asia on opettajien kouluttaminen. Sampo mainitsi esimerkin: Kun tehdään laitehankintoja koululle, vähintään 10% tulee budjetoida opettajien koulutukseen. Kaikessa pedagogisessa kouluttamisessa tulee ottaa teknologia mukaan. Koulutuksissa tulee konkreettisesti suunnitella työtä uudella tavalla.

Oppimisympäristöt ja välineet kehittyvät. Tietoverkkoja on myös tärkeä kehittää. Ei kannata tehdä suuria investointeja laitteisiin, jos tietoverkkoyhteydet eivät toimi.

Miten kehitystä arvioidaan?

Koulun tulee sanallistaa toimintaansa, jotta sitä voi mitata ja arvioida. Sanallistettuja ja auki puhuttuja tavoitteita on helpompi arvioida yhteisesti.

Lopuksi

Mikä kehityksen mahdollistaa?

• uusi tapa ajatella
• uusi tapa käsitellä tietoa
• uusi tapa hyödyntää jo osaamaamme
• uusi tapa opettaa

Mitä onnistumiseen tarvitaan?

• kulttuurin muutos, ei pelätä epäonnistumisia
• uudet pedagogiikat - ne ovat mahdollisuus, eivät uhka
• opettajien koulutusta

Koulutus poiki paljon ideoita omaan työhön.

Kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta

Espoon koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavana periaatteena on oppiva yhteisö. Vuosiksi 2016-2022 on valittu teemat, joita kehitetään. Tämän lukuvuoden teema on kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus.

Sellaiset koulut ja luokat, joilla on maahanmuuttajaoppilaita omasta takaa, ovat etulyöntiasemassa. Oppilaat saavat omassa kouluarjessa oppia monikulttuurisuudesta ja oppivat taitoja, joista heillä aivan varmasti on hyötyä tulevaisuudessa.

Oppilaiden eri äidinkieliä voidaan tehdä koulussa näkyviksi. Vieraiden kielten perusfraaseja, tervehdyksiä ja numeroita voidaan opetella yhteisesti. Lisäksi voidaan esitellä eri kulttuureja. Maahanmuuttajaoppilaat toimivat asiantuntijoina.

Oman kulttuurin pohtimista

Työskentelin viime vuonna pienessä Nuuksion koulussa. Saimme kesken lukuvuoden ensimmäistä kertaa koulun historiassa maahanmuuttajien valmistavan luokan. Se oli parasta, mitä lukuvuoden aikana tapahtui. Oppilaat saivat paljon sellaisia oppimiskokemuksia, joista he olisivat muuten jääneet paitsi. Pohdimme lukuvuoden aikana myös sitä, mitä kuuluu omaan identiteettiimme ja suomalaiseen kulttuuriin. Määrittelimme myös sen, mitä kuuluu nuuksiolaisuuteen.

Tänä lukuvuonna työskentelen suuressa Karamzinin koulussa, jossa oppilaiden monikulttuuriset kontaktit ovat vähemmässä. Meille tarjoutui kuitenkin hieno mahdollisuus, kun saimme luokkaamme kuudeksi viikoksi lähihoitajaharjoittelijan, Ghanasta kotoisin olevan Prosperin. Hän kertoi oppilaille paljon omasta taustastaan ja kulttuuristaan. Prosper osasi jo suomea jonkin verran, mutta hän puhui lapsille myös englantia, eli oppilaat saivat usean viikon kielikylvyn. Suosittelen lämpimästi ottamaan työharjoittelijoita kouluun.

Kielitietoisuus

Kielitietoisuuteen liittyy vahvasti se, että tietenalalla keskeiset käsitteet ja termistö tehdään näkyväksi. Itse käytän luokassa tavoitetaulua, johon kirjaamme aina keskeiset käsitteet. Kun käymme läpi oppitunnin tavoitteita, kerron aina mitkä käsitteet on tarkoitus oppia. Kartoitan, mitä oppilaat ennestään tietävät käsitteistä ja tunnin päätteeksi saatan kysyä, mitä tarkennuksia käsitteisiin tuli.

Jos luokassa on maahanmuuttajaoppilaita, on erityisen tärkeää, että käsitteet tehdään näkyviksi. Tällä tavalla oppilaat oppivat, mitkä asiat ovat keskeisiä.

Syntymäpäivälauluja vierailla kielillä

Kun jollain oppilaalla on luokassa syntymäpäivät, varaamme pienen hetken sankarin juhlistamiselle. Yleensä päivänsankari tarjoaa jotain pientä herkkua luokkakavereille. Juhla päättyy onnittelulauluihin. Sankari saa aina valita kaksi kieltä, joilla laulamme. Oppilaat ovat etsineet onnittelulauluja eri kielillä ja koonneet yhteisen listan, jota he täydentävät tasaisin väliajoin. Onnittelulaulujen kautta eri kielet pysyvät hauskalla tavalla osana opetusta.