Pohjoismaat-opintokokonaisuus

Aloitimme tammikuussa kaikkien koulumme nelosluokkien yhteisen Pohjoismaat-opintokokonaisuuden. Jakson aikana työskentelimme vaihtelevissa kokoonpanoissa ja kaikki opettajat opettivat kaikkia nelosluokkia.

Johdantotunnilla keskityimme jakson tavoitteisiin. Olimme jakaneet tavoitteet kolmeen ryhmään:

• Opintojakson tieto- ja taitotavoitteet opettajan asettamina.
• Jakson keskeiset käsitteet, joista teimme lähtöarvioinnin.
• Oppilaiden itse asettamat omat tavoitteet.

Jakson tavoitekortti

Tarkoitus on, että jakson lopussa palaamme tavoitteisiin ja arvioimme niiden toteutumista.

Jakson alussa tutustuimme ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin tuotantoon. Oppilaat saivat valita kolmesta elokuvavaihtoehdoista itsellensä mieluisimman, jonka halusivat katsoa. Tämän jälkeen kirjoitimme elokuvista elokuva-arvostelun. Lisäksi oppilaat lukivat jakson aikana neljän hengen ryhmissä pohjoismaalaisen kirjailijan tuotoksen ja tekivät lukupiirissä tehtäviä.

Pajatunneilla (kolme peräkkäistä maanantaita, á 2h) oppilaat työskentelivät kolmessa ryhmässä niin, että kaikki kiersivät kaikki kolme pajaa. Teemoina olivat

• esittelyvideon tekeminen jostakin Pohjoismaasta iMoviella ryhmätyönä,
• ilmastoon tutustuminen, ilmastodiagrammin rakentaminen ja vertailututkimus, jossa verrattiin Espoon ilmastoa johonkin Pohjoismaiden pääkaupungin ilmastoon PowerPointilla yksilötyönä, ja
• Golfvirta, kasvillisuusvyöhykkeet ja karttatehtäviä yksilö- ja paritöinä.

Kuvistunnilla oppilaat valmistivat ison kartan Pohjoismaista, joka piirrettiin Smartin avulla suureksi ja väritettiin. Karttaa käytettiin mm. esittelyvideoiden teossa ja kartta oli koko jakson ajan luokkamme takaosassa lattialla.

Oppilaiden valmistama suuri Pohjoismaiden kartta.

Kotona oppilaat opiskelivat itsenäisesti Pohjoismaiden perustietoja, ja näitä testattiin Kahoot-tietovisoissa, joita on valmiiksi tehtynä hyvin tarjolla. Kahoot-visoista oppilaat pitivät kovasti. Lisäksi pidettiin karttakoe.

Oppilaat valmistivat neljän hengen ryhmissä esitelmät kaikista Pohjoismaista. Työskentely-ympäristönä oli OneNote -muistikirja, johon oppilaat pystyivät hyvin liittämään kuvia. Myös tekijänoikeuksia kerrattiin samalla. Oppilaat esittivät omat työnsä muille ryhmille ja niitä arvioitiin.

Lisäksi oppilaat valmistivat esittelytekstin yhdestä suomalaisesta ja yhdestä pohjoismaalaisesta nähtävyydestä. Työ tehtiin Word-asiakirjaan, joka jaettiin tekemällä lyhennetystä linkistä QR-koodi. QR-koodit koottiin koulun seinälle.

Jakso huipentui Yllätysmatka-tehtävään, jossa oppilaiden tuli järjestää huoltajalleen syntymäpäivämatka johonkin Pohjoismaahan. Tehtävä perustuu Saunalahden koulun luokanopettaja Pasi Kotilaisen suunnittelemaan projektiin, joka löytyy iTunesU kursseista nimellä Eurooppa 5. lk. matkasuunnitelma / Saunalahden koulu Pasi Kotilainen. Oppilailla on käytettävissä 500 euroa ja lisäksi kahden nopan silmäluvun verran satasia. He suunnittelevat matkan, matkustamiset, majoitukset, ruokailut, päiväohjelmat, mukaan otettavat tavarat ja laativat yksityiskohtaisen matkabudjetin. Tämä oli erittäin innostava tehtävä ja oppilaat uppoutuivat tähän todella. Lopulta oppilaat valmistavat matkasuunnitelmastaan Sway-esityksen.

Jakson päätteeksi pidämme kaikkien nelosluokkien yhteiset opintomessut Pohjoismaista. Oppilaat saavat valita yhden kokonaisuuden, jonka ovat jakson aikana opiskelleet, ja he suunnittelevat ja rakentavat siihen liittyvän messupisteen. Tarkoitus on, että messupisteessä on jokin aktivointiosuus, eli esittelijän tulee aktivoida messuvieraat (koulumme 1.-3. luokkalaiset ja mahdollisesti myös oppilaiden huoltajat) jollain tehtävällä.

Messujen jälkeen pidämme loppukokeen ja lisäksi palaamme jakson alussa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaat arvioivat, miten tavoitteet ovat toteutuneet, miten he ovat kehittyneet keskeisten käsitteiden omaksumisessa ja miten heidän omat tavoitteensa ovat toteutuneet.

Koulun kehittämisestä ja johtamisesta

Sain mahdollisuuden osallistua tällä viikolla Espoon kaupungin järjestämään Koulun kehittäminen ja johtaminen -koulutukseen, jossa kouluttajana toimi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun apulaisrehtori Sampo Lokki.

Koulutuksessa käytiin läpi viisi koulun kehittämisen osa-aluetta (Applen Five Best Practices):

• Johtajuus ja rehtorin visio
• Innovatiiviset opetusmenetelmät ja ilmiöpohjainen oppiminen
• Opettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
• Uudenlaiset oppimisympäristöt ja niiden muutos
• Menestyksen tunnusmerkit ja mittarit

Työstimme päivän aikana omalle koulullemme kehittämissuunnitelmaa. Sampo puhui innostavasti kehittämisen mahdollisuuksista ja muutoksesta. Tässä on muistiinpanojani täydennettynä omalla pohdinnallani.

21. vuosisadan avaintaidot

Kävimme keskustelua professori Jarkko Hautamäen listaamista 21. vuosisadan avaintaidoista.

1. Äidinkielen hallinta. Konkreettisti: osaa kirjoittaa, mitä näkee. 
2. Kommunikaatio vieraalla kielellä.
3. Matematiikan osaaminen ja perusosaaminen tieteessä ja teknologiassa.
4. Digitaalinen kompetenssi sekä informaation työstämisessä  että somessa
5. Oppimaan oppiminen (kyky ja halu ottaa vastaan uusia  tehtäviä);  ajattelun hallinta. Kyse myös toivon perspektiivistä:  Jotta voi tarttua johonkin, joka on vaikeaa. 
6. Sosiaalisen pääoman rakentamisen taidot 
7. Kyky panna ideat toimeen, yrittäjyys. (esim. kouluun oikeita projekteja)
8. Kulttuuritietoisuus ja ilmaisukyky, kulttuurinen sivistyneisyys.

Myös itsestä huolehtimisen taidot ovat tärkeitä.

Oppiminen 2020-luvulla

Sampolla oli oma visio oppimisesta 2020-luvulla:

• Oppilaan kanssa pohditaan tavoitteet.
• Oppilas rakentaa itse oman päivänsä. Kaikki eivät tee samoja asioita.
• Opettaja toimi resurssipankkina sille, mitä oppilas käy päivän aikana läpi.
• Oppilaalle opetetaan kyky ja ymmärrys verkostoitua niin, että hänen omat oppimistavoitteensa toteutuvat.
• Oppilaalla on käytössä monipuoliset työkalut, esim. verkko-oppimista.

Hän kannusti vahvasti meitä visioimaan. Keskeistä on miettiä se, mitä haluamme rakentaa. Koulu voi valita kehittämiskohteeksi jonkin yhteisen teeman. Kaikkien opettajien ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea samalla tavalla. Suomen koululaitoksen vahvuus on siinä, ettei kouluissa oteta vain yhtä mallia, jota kaikki pakotetaan noudattamaan. Sopivassa suhteessa annetaan ohjatusta ja samaan aikaan paljon vapauksia. Tähän perustuu asiantuntijaorganisaation johtaminen.

Hyväksy muutos

Kouluun kohdistuu nyt paljon erilaisia muutospaineita niin ulkoa kuin sisältäpäin. Esim. oppilaat eivät enää viihdy koulussa. Oppilaille ei ole enää kiinnostavaa se, mitä opettaja kertoo heille, vaan se mitä tehdään yhdessä.

Pedagogiikka on muutoksessa! Opettajan tulee opettaa oppilaille paljon erilaisia taitoja. Opettajilla tulee olla tunne, että he hallitsevat tämän. Kaikkea ei tarvitse itse ja heti osata. Tärkeintä on, että hyväksyy muutoksen ja että on oma halu ja valmius oppia.

Muutoksessa kannattaa keskittyä enemmän laatuun kuin määrään. Rajataan ja tehdään valintoja. Kaikille on löydettävä mielekäs rooli koulun muutoksessa. Koulun ja opettajien tulee löytää omat vahvuutensa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö kannattaa!

Tutkimusten mukaan opettajien välinen yhteistyö lisää työviihtyvyyttä, oppimista ja opetuksen laatua. Koulujen on resursoitava aikaa suunnittelulle ja tässä kannattaa toimia ennakkoluulottomasti. Tiimirakennetta tulee kehittää ja tiimeille tulee antaa aitoa päätäntävaltaa. Sampo esitti kysymyksen, onko tiimissä aitoa päätäntävaltaa, jos heillä ei ole valtaa päättää taloudellisista resursseista. Opettajan on saatava kokea, että hänen tarpeitaan kuunnellaan.

Opettajien koulutus

Kaikista tärkein asia on opettajien kouluttaminen. Sampo mainitsi esimerkin: Kun tehdään laitehankintoja koululle, vähintään 10% tulee budjetoida opettajien koulutukseen. Kaikessa pedagogisessa kouluttamisessa tulee ottaa teknologia mukaan. Koulutuksissa tulee konkreettisesti suunnitella työtä uudella tavalla.

Oppimisympäristöt ja välineet kehittyvät. Tietoverkkoja on myös tärkeä kehittää. Ei kannata tehdä suuria investointeja laitteisiin, jos tietoverkkoyhteydet eivät toimi.

Miten kehitystä arvioidaan?

Koulun tulee sanallistaa toimintaansa, jotta sitä voi mitata ja arvioida. Sanallistettuja ja auki puhuttuja tavoitteita on helpompi arvioida yhteisesti.

Lopuksi

Mikä kehityksen mahdollistaa?

• uusi tapa ajatella
• uusi tapa käsitellä tietoa
• uusi tapa hyödyntää jo osaamaamme
• uusi tapa opettaa

Mitä onnistumiseen tarvitaan?

• kulttuurin muutos, ei pelätä epäonnistumisia
• uudet pedagogiikat - ne ovat mahdollisuus, eivät uhka
• opettajien koulutusta

Koulutus poiki paljon ideoita omaan työhön.